Kirjoittakaa joku.
Makuuvaunuja löytyy nykyisellään etelä-pohjoinen sekä pohjoinen-etelä suunnan yöpikajunista (Helsinki-Oulu-Kolari/Kemijärvi, Helsinki-Kouvola-Kuopio-Kontiomäki-Oulu) sekä länsi-itä/itä-länsi suunnassa väliltä (Turku-Tampere-Jyväskylä-Joensuu). (Eeropekka Hakkarainen, Simo Toikkanen; tehty 14.9.03, päivitetty 28.9.03)
Nykyisin henkilöautoja voi kuljettaa etelä-pohjoinen suunnan yöpikajunissa Ympäri vuoden toimivat reitit Helsinki-Rovaniemi/Kolari/Oulu, Tampere-Rovaniemi/Kolari ja Turku-Rovaniemi. Sesonkina voi kuljettaa auton myös reiteillä Helsinki-Kemijärvi ja Turku-Kolari. Auton kuljetus junassa maksaa noin 1/2 aikuisen junalipun hinnasta. Auton kuljetus Helsinki-Kontiomäki välillä loppui 1.6.2002. Myös Euroopassa voi useissa maissa (esim. Saksassa) kuljettaa henkilöauton junassa. (Eeropekka Hakkarainen, Kimmo Kotimäki; 14.9.03, päivitetty 28.9.03)
Kirjoittakaa joku.
Kirjoittakaa joku.
Kirjoittakaa joku.
Kirjoittakaa joku.
Leimasta löytyy tieto kyseisen junan numerosta missä lippu on leimattu, konduktöörin tunnusnumero (?) sekä päivämäärä. (Eeropekka Hakkarainen)
Intercity, Intercity2, Pendolino ja osassa pikajunia. Pistorasiatiedot näkee VR:n aikatauluhausta. (Eeropekka Hakkarainen 14.9.2003, muuttanut Kimmo Kotimäki 10.7.2004)
Joukkoliikenteen rahoitus on noin 593 miljoonaa euroa. Kaikille avoimen joukkoliikenteen rahoitus on vain noin 38% koko joukkoliikenteen kustannuksista. LVM:n tutkimuksessa Maaseutuliikenteen rahoituksen perusteet (A 14/2003) sivulla 10 se sanotaan seuraavasti:
"Valtion vuoden 2003 talousarvion mukaan joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen on varattu määrärahaa 83 milj. euroa. Kelan korvaamien matkojen kustannukset olivat vuonna 2001 yhteensä 150 milj. euroa. Kelan maksamia kuljetusten korvauksia ovat sairausvakuutuksen matkakustannukset, ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa opiskeleville maksettava koulumatkatuki sekä kuntoutuksiin liittyvät matkakustannukset. Kelan maksamista kuljetuksista noin 75% on sairaanhoidon kuljetuksia."
"Kunnilla ei ole lakisääteistä velvoitetta osallistua avoimen joukkoliikenteen järjestämiseen. Kunnat käyttivät vuonna 2000 yhteensä noin 360 milj. euroa opetustoimen ja sosiaalitoimen kuljetuksiin sekä kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen. Rahoituksesta lähes 60 % käytettiin erityislainsäädännössä annettujen henkilöliikennettä koskevia järjestämisvelvoitteiden toteuttamiseen."
Tuen poistaminen kaikille avoimilta vuoroilta olisi huono asia vuorojen määrän supistuessa tuntuvasti. Lisäksi yhteiskunnan kokonaiskustannukset voisivat nousta erityisryhmien kuljetuskustannusten noustessa (lisää erilliskuljetuksia). Tutkimuksessa s. 10 se sanotaan seuraavasti:
"Kaikille avointen joukkoliikennepalvelujen rahoituksen lopettaminen (ve 5) romahduttaisi palvelutason erityisesti kaupunkiseutujen ulkopuolella. Samalla lakisääteisten kuljetusten hoito tulisi niin kalliiksi, että kokonaiskustannukset useassa tapauksessa lisääntyisivät."
Palvelutason romahdusta lisää se, että kaikille avoimet tuetut joukkoliikennevuorot pitävät teknistaloudellisistä syistä (mm. kalustokierto) yllä myös itsekannattavia vuoroja. Tutkimuksessa arvioitiin, että tuettujen vuorojen poistaminen poistaisi puolet itsekannattavista vuoroista. Eli jos kunnassa on 6 tuettua vuoroa, ja 4 itsekannattavaa, jäisi tuen poistamisen jälkeen jäljelle 2 itsekannattavaa vuoroa.
Järkevää olisikin lisätä yhteistyötä kuntien, läänien, Kelan ja valtion kesken siten, että kuljetuksia saataisiin hoidettua tehokkaammin esim. kuljetuksia yhdistelemällä tai seudullista yhteistyötä lisäämällä. Myös ostoliikenteen kilpailutusta edelleen kehittämällä voidaan saada vielä säästöjä.
Valtion joukkoliikenneostoista 37 miljoonaa käytetään junaliikenteen ostoon VR:ltä. Sopimus koskee eräitä kaukojunia, pääkaupunkiseudun lähiliikennettä lukuun ottamatta YTV-alueen liikennettä sekä alueellista henkilöjunaliikennettä, joka on tarkoitus myöhemmin hoitaa kiskobussiliikenteenä. Sopimus on voimassa vuoden 2004 loppuun.
Sopimus VR Osakeyhtiön lähiliikenteestä YTV-alueella 2000-2005 on voimassa 31.12.2005 saakka. Sopimuksen arvo on vuodessa 44 miljoonaa euroa. YTV ja liikenneministeriön sopimukset eroavat siten, että liikenneministeriön sopimus on ns. nettosopimus ja YTV:n bruttosopimus. Liikenneministeriö maksaa VR:lle vain vuorojen alijäämän. YTV taas maksaa VR:lle koko liikenteestä, mutta saa myös kaikki lipputulot.
(Kimmo Kotimäki, tehty 14.9.2003, muutettu 4.7.2004)
Erikoispikajunat (EP) tulivat vuonna 1973 korvaamaan kiitojunia. EP-junia kulki Ouluun, Kontiomäelle, Joensuuhun, Jyväskylään ja Turkuun.
Tunnetuin EP lienee Lapponia, joka lähti yleensä aamulla klo 7:00 Oulusta Helsinkiin ja takaisin Helsingistä klo 16:00. Taulukossa junat ovat aamun ensimmäisen junan lähtöaseman mukaan. Paluujuna meni yleensä illalla, paitsi Savonia kulki 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa molempiin suuntiin illalla.
Vuodet Mistä Minne Nimi 1974-79 Helsinki Oulu Polaria 1974-94? Oulu Helsinki Lapponia 1974-92? Joensuu Helsinki Karelia 1974-93? Kontiomäki Helsinki Savonia 1985-89 Jyväskylä Helsinki Centria, myös v. 1974-? 1989-95 Turku Helsinki ei nimeä
Vuodesta 1987 Savonia kulki vain Iisalmesta. Junien suurin nopeus oli aluksi 120 km/h, mutta vuodesta 1981 alkaen 140 km/h.
Botnia express (EXP) Seinäjoelta, joka jatkettiin myöhemmin Vaasasta lähteväksi, alkoi kulkea Helsinkiin vuonna 1983 ja muuttui IC:ksi vuonna 1988. Lisäksi oli Imatra Express, joka tuli vuonna 1985 ja muuttui IC:ksi 1988. EXP-junissa oli parempi palvelutaso ja ne olivat EP-junia hiukan nopeampia. Kalusto oli samaa uudehkoa sinistä.
Myös EP-junat muutettiin myöhemmin IC-juniksi, viimeisenä Lapponia v. 1993/4. Tosin Lapponia-nimi oli kadonnnut aikatauluista jo IC-junien tultua. Centria muuttui IC:ksi 14.8.1989. Turun aina ilman nimeä ollut EP alkoi kulkea 14.8.1989 ja muuttui Pendolinoksi vasta vuonna 1995.
EP-junat kokivat lyhyen uudelleentulemisen 1990-luvun lopulla, kun ns. viikonloppujunat muuttuivat EP-tunnukselle. Ne muutettiin EP:stä P:ksi hinnoittelu-uudistuksen yhteydessä kesällä 2001. P:ksi muutetut EP:t lakkasivat kulkemasta kokonaan kesällä 2002 aikataulu-uudistuksen yhteydessä. (Kimmo Kotimäki 5.11.2004, Väiski Savela 5.11.2004, muutettu Kimmo Kotimäki 29.5.2006).
Sekä taajamajuna että lähijuna ovat paikallisjunia. Lähijuna on edullisempi (ja toisinaan useammin pysähtyvä) junatyyppi eteläisen Suomen alueella Helsingistä Karjaalle, Vantaankoskelle ja Riihimäelle asti.
Vastaava edullisempi juna on muualla maassa on taajamajuna. Henkilöjunat muuttuivat taajamajuniksi vuonna 2001.
Etelässä kalustona on Sm1, Sm2 tai Sm4 -sähkömoottorijuna tai Eil-vaunuista koostuva veturijuna. Muualla kalustona voi olla Sm1, Sm2 tai sitten veturivetoinen sininen junarunko. Pian myös Dm12. (Juhana Konttinen 24.1.2005, Kimmo Kotimäki 24.1.2005).
Tämä FAQ elää pitkälti lukijoiden korjauksista
ja täydennyksistä. Sen vuoksi pyydetään lisätietoa
lähettämään osoitteella