JÄRJESTÖASIOIDEN HOITOA RAUTATEILLÄ VUODEN 1908 TYYLIIN
Erinäisten rautatieläisjärjestöjen yleinen kokous järjestettiin Helsingissä 24.-29.2.1908. Kirjalliset alustukset on koottu 504 sivun mittaiseksi kirjaksi, joka on julkaistu 1908. Kokouksessa oli edustettuna viisi yhdistystä: Konduktööri-, Vaaka- ja Pakkamestariyhdistys, Rautatievirkamiesyhdistys, Suomen Rautatieläisyhdistys, Ratamestari- ja esimiesyhdistys sekä Suomen Rautateitten Rataosastolaisten Yhdistys. Otin tähän muutaman suoran lainauksen Ratamestari- ja esimiesyhdistyksen alustuksista.
Ratavartija J.V. Kuuri, Uusikylä (Ylimääräisten työjunain signaaleista):
"Mainitsenpa tässä pari vain! Olin kerran työnjohtajana mukana ratatöissä ja juuri n. k. "rullavaunutöissä". Asemalta lähdettäessä ilmoitin, että menemme radalle ja kysyin oliko mitään ylimääräisiä tai työjunia ulkona. Sain vastauksen: "Selvä on!" Mutta miten olikaan, kun päästään n. 3/4 km asemalta pois, niin jo tulla porhaltaa yksinäinen veturi vastaan. Ei auta muuta kuin seisauttaa rullavaunu ja lykätä takaisin asemalle, koska sinne on alamäki ja lastikin on niin raskas, että sen purkaminen veisi enemmän aikaa. Kone tulla jurraa perässä."
O. Aronsson, Lyly (Matkarahain (stipendien) myöntämisestä rautatieläisille):
"Edelläolevaan nähden rohkenemme arvoisan kokouksen harkittavaksi ehdottaa, eikö olisi syytä kääntyä Hallituksen puoleen anomuksella, että nuorille kyvykkäille erikoisammattimiehille, kuten ratamestareille ja rataesimiehille, ynnä virka- ja palvelusmiehille muillakin osastoilla, myönnettäisiin vuosittain joku määrä matkarahoina (stipendeinä) käydäkseen ammattialaansa koskevilla tutkimusmatkoilla niissä Etelä- ja Länsi-Euroopan maissa, missä rautatien talous- ja liikenneolot ovat tunnetusti kukoistavimmalla kannalla ja jotta tämä ei muodostuisi ainoastaan muutamien seikkailunhaluisten ja huvittelijain kokeilukentäksi, vaan että se tuottaisi tarkoitustaan vastaavaa hyötyä olisi stipendin saajan kotiin palattuaan laadittava seikkaperäinen ja tarkka matkakertomus, josta huomattavimmat ja merkittävimmät kohdat Hallituksen toimenpiteestä painettaisiin ja pieninä kirjasina jaettaisiin sen ammattikunnan jäsenille, johon kertomuksen tekijäkin kuuluu."
V. t. ratamestari M. Kauppinen (Levottomasta radalla kulkemisesta):
"… Liian usein tapaa henkilöitä radalla jos kieltää niitä kulkemasta että itse vartia saapi lähteä käpälämäkeen, jos mieli ehjin nahoin päästä. Näin ollen pitäisi ratavartialla olla vähintään kaksi todistajaa aina mukana sillä itse vartia on ilmiantaja eikä kelpaa todistajaksi tahi sitten täytyisi olla hyvin asetettuna ja olla lupa sellainen että 2 kiellon perästä saisi käyttää kaikkia mahdollisia keinoja ennen kuin se tepsisi. Eritoten kaupunkien lähistöllä olijat ovat niin yltiöpäisiä, että kiellä tahi käske niin se on aivan sama; siksi kauaksi on menty siitä pyhästä lain kuuliaisuudesta että muu keino ei auta, kuin olla joka ylikäytävällä poliisi vartioimassa sivullisia henkilöitä etteivät tulisi radalle, sillä jos ratavartia koettaakin saattaa syytteeseen, tulee hän niin ympäristönsä vihatuksi että on melkein pakko poistua paikkakunnalta."
V. t. ratamestari M. Kauppinen (N. s. heinämaiden paremmasta jaosta):
"…Sillä aivan varma olen että jos ratavartia tai ratamestari joutuisivat ilman lehmää olemaan taloudessaan, niin aivan sietämättömäksi kävisi eläminen paljaalla peruspalkalla, sillä muuta tuloa tuskin voipi ajatellakaan ratapalveliakunnalle. Mutta toisin on laita liikenne- ja koneosastoissa, joissa jokaiselta työtunnilta on vielä eri maksut; ja kuitenkin saatetaan puhua noista kovin laihoista heinämaatuloista…"
Timo Laine