Keravan ja Lahden välisen oikoradan rakentamistyöt käynnistyvät syksyllä 2002 Mäntsälässä. Rata valmistuu syksyllä 2006. Radan kokonaiskustannukset ovat 336 miljoonaa euroa. Kyseessä on kulunvalvonnalla varustettu, sähköistetty, linjasuojastettu, sepelitukikerroksellinen kaksoisraide, jonka kokonaispituus 74 kilometriä. Uutta rataa rakennetaan 63 kilometriä. Radalle ei tule tasoristeyksiä. Keravan ja Lahden välille rakennetaan 76 siltaa. Järvenpään Haarajoelle sekä Mäntsälään rakennetaan uudet asemarakennukset.
Oikorata erkanee Helsinki- Tampere-radasta Tuusulassa liittyen Riihimäki- Lahti-rataosaan Hollolassa. Radan valmistuttua junamatka Helsingistä Lahteen lyhenee 26 kilometriä aiempaan Riihimäen kautta ajettavaan reittiin verrattuna. Rata noudattelee Helsinki- Lahti-moottoritien linjausta kulkien 80-prosenttisesti moottoritien kanssa samassa maastokäytävässä.
Kerava-Lahti-radan suurin nopeus on radan valmistuttua 220 km/h, mutta esimerkiksi raidevälien ja siltojen suunnittelussa on varauduttava jo 300 km/h nopeuteen.
Ratahallintokeskus valitsi Lemminkäinen Oy:n hankkeen projektinjohtokonsultiksi lokakuussa 2001. Lemminkäinen Oy johtaa oikoradan suunnittelu- ja rakennustyöt.
Junaliikenne itään nopeutuu
Oikorata mahdollistaa Itä-Suomen nopean junaliikenteen. Esimerkiksi Helsinki- Lahti-väli taittuu tulevaisuudessa nopeimmillaan 44 minuutissa. Nopeiden junien tavoitenopeus on 200 km/h ja taajamajunien 160 km/h. Radalla kulkee myös tavarajunia.
Oikoradalla arvioidaan kulkevan 4,3 miljoonaa matkustajaa vuonna 2010. Rata kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon osana niin sanottua Pohjolan kolmiota, johon Suomen osalta kuuluu maamme tärkein kansainvälinen rautatieyhteys: Turku- Helsinki- Pietari.
Oikoradan hyöty- kustannussuhde on 2,4 eli radan nettohyödyt ovat 2,4-kertaiset investointiin nähden 30 vuoden aikajakson kuluessa. Hyödyt tulevat matka-aikojen lyhentymisestä, pienemmistä liikennöintikuluista, lipputulojen kasvusta ja onnettomuus- ja päästökustannusten säästöistä.
10 vuoden suunnitteluprosessi
Itäratojen tarveselvitys tehtiin vuonna 1992. Hankepäätös syntyi 1994. Alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi olivat vuorossa 1996. Liikenneministeriö päätti 1997 yleissuunnitelman jatkamisesta Lahden moottoritietä seuraavan ratalinjauksen perustalta. Yleissuunnitelma valmistui 1998. Oikoradan maaperätutkimukset aloitettiin marraskuussa 2001.
Kerava- Lahti-radan sosiaalisia vaikutuksia vaikutusalueella asuville tutkittiin etukäteen. Arvio valmistui huhtikuussa 2002. Sen tavoitteena oli löytää keinoja, joilla rata voidaan toteuttaa niin, että rakentaminen tuottaa mahdollisimman vähän haittaa ympäristön asukkaille.
Valtioneuvosto myönsi Kerava-Lahti-oikoradan rakentamiseksi tarvittavien alueiden lunastusluvan 18.4.2002, jonka perusteella rautatiealueet lunastetaan valtiolle omistusoikeuksin.
Timo Laine