KIRJATAAN SAANTITODISTUKSIN
Esitämme seuraavia näkökohtia muun muassa Porokylän ja Vuokatin välistä rautatietä koskevan kuulemisen johdosta.
Suomen perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Tämän kuulemisen yhteydessä ei ole ilmennyt, mihin lain säännöksiin menettely perustuu, ja mitä säännöksiä siinä on tarkoitus ottaa huomioon. Nämä seikat on ilmoitettava, jotta tähän prosessiin osallistujat tietävät todelliset vaikutusmahdollisuutensa.
Osallistujille toimitetun aineiston mukaan väli Porokylä - Vuokatti olisi yhteiskuntataloudellisesti kannattamaton, kun taas väli Porokylä - Lieksa olisi kannattava. Molempien rataosien lakkauttamisen kuitenkin todetaan nostavan liikenteen päästöjä. Ainakin tämä seikka viittaa siihen, että yhteiskuntataloudellinen kannattavuus on liian kapea-alaisesti määritelty termi. Näkökulma lienee lisäksi helsinkiläisen kirjoituspöydän, eikä se ota huomioon paikallisia vaikutuksia. Siksi tämän termin perusteella ei voi tehdä päätöksiä ratojen kohtalosta. Huomiotta lienee myös jätetty, että junat myös välillä Porokylä - Vuokatti tuottavat voittoa; muutoinhan junat tuskin kulkisivat.
Osallistujille jaetun muistion liitteenä on kartta "Elinkeinoelämän kilpailukyky". Vaikka karttaan ei ole merkitty paikkakuntien nimiä, rataosien Vilppula - Haapamäki, Haapamäki -Jyväskylä ja Haapamäki - Seinäjoki tonnimäärät näyttävät olevan murhaavan alhaiset verrattuna melkein jokaiseen nyt käsiteltävään rataan. Niin ikään henkilöliikenne näillä rataosilla on vähäistä, mutta ne eivät kuitenkaan ole lakkautusuhan alaisia. Jos valtio todellakin olisi taloudellisessa ahdingossa, Haapamäelle johtavat radat tulisi hetimiten purkaa, ja niiden kiskotusta käyttää hyväksi nyt lakkautettavaksi aiotuilla rataosilla.
Nykyinen liikenneministeri on todennut Nurmeksen reitin olevan hieman Siilinjärven rautatievaihtoehtoa parempi 1). Ministeri on kuitenkin ehdottanut investointeja pitemmän yhteyden muodostavalle Siilinjärven reitille, vaikka nopeuden rajoittaminen olisi mahdollista siellä yhtä lailla kuin se on ollut mahdollista Nurmeksen reitillä. Suosimalla pitemmän reitin investointeja valtiovalta saa enemmän ratamaksuja ja rataveroja kuin lyhyemmän rataosan Porokylä - Vuokatti kunnostamisella. Myös VR Cargon edustaja totesi kuulemistilaisuudessa 8.12.2004 kiertoreittien lisäävän kuljetuskustannuksia (muistion sivu 6). Samaan aikaan liikenneministeri edellyttää alaisensa VR-Yhtymän toimivan terveiden liikeperiaatteiden mukaan. Eri rooleissaan ministeri on kuitenkin valinnut valtiolle tuottoisamman vaihtoehdon oman hallinnonalansa yrityksen toimintaedellytysten kustannuksella. Tällainen on epäasiallista radanpitoa, verotusta ja omistajapolitiikkaa.
Dieselvetoinen rautatieliikenne maksaa rataveroa sähkövetoa enemmän. Tätä on perusteltu sähkövedon suosimisella ympäristösyistä. Dieselveto maksaa kuitenkin polttoaineveroa yhtäläisin perustein kuin raskas maantieliikenne. Valtiovallan omankin käsityksen mukaan tämä vero kattaa myös aiheutettuja ympäristö- ja onnettomuuskustannuksia. 2) Siksi ei ole olemassa todellisia perusteita rasittaa dieselvetoista rautatieliikennettä rataverolain tapaan. Sähkövetoa korkeampi ratavero tuleekin poistaa dieselvetoisilta reiteiltä.
Sikäli kuin rataverolain julki lausumattomana tarkoituksena on "pelata ulos" dieselvetoisia ratoja, joista monet ovat ns. vähäliikenteisiä, tämä ei ole asiallista menettelyä. Demokratiassa lainsäädännön todelliset päämäärät tulee tuoda avoimesti julki.
Virkamiehet ja nyt myös liikenneministeri ovat edellyttäneet lähinnä metsäteollisuuden osallistuvan radanpitoon. Näkemys on epälooginen ja epäoikeudenmukainen, koska muilta teollisuudenaloilta ei vaadita samaa. Metsäteollisuus on maassamme laillinen elinkeino, eikä sen harjoittaminen tiettävästi aiheuta eettismoraalisia ongelmia kuten vaikkapa seksiteollisuus. Siksi tällainen vaatimus on kerta kaikkiaan käsittämätön. Vaatimus on vinoutunut myös siksi, että asia nähdään vain valtion ja metsäteollisuuden välisenä. Näin sivuutetaan radan merkitys radanvarsikuntien työllisyyteen ja talouteen. Millä demokratian kannalta kestävällä perusteella metsäteollisuudesta riippuvaiset kunnat asetetaan muita huonompaan asemaan?
Nykyään Karhulan - Sunilan Rautatie Oy on Suomen ainoa yleistä liikennettä harjoittava rautatie, joka myös ylläpitää rataverkkonsa itse (radan liikennepituus on kuusi kilometriä). Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin toimitetun tuoreimman tilinpäätösaineiston mukaan yhtiö on tuottanut tappiota. Lisäksi yhtiö on saanut konserniavustusta eivätkä yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja nosta yhtiöstä palkkaa tai palkkioita.
Tämä todistaa vaatimuksen rataosien ylläpidon siirtämisestä muille olevan vain valtion yritys pakoilla vastuutaan. Valtion on omistettava ja ylläpidettävä rataverkkomme. Sen sijaan eri asia on, kuka tai ketkä tätä verkkoa liikennöivät.
VR Cargon edustaja myönsi kuulemistilaisuudessa, että Venäjältä Niiralan kautta tulevaa puutavaraa siirtokuormataan suomalaisvaunuihin Uimaharjussa matkan sitten jatkuessa Nurmeksen kautta pohjoiseen. Tämä kustannuksia aiheuttava toimi olisi kaiketi tarpeeton, mikäli rata pohjoiseen olisi kunnossa. Kun tavaraa muutoinkin kierrätetään Siilinjärven reittiä, siirtokuormaus osoittaa jälleen kerran radan huonon kunnon olevan sen järkevän käytön este. Eipä venäläisturistien kuljettaminen junalla Kuopioon ja linja-autolla edelleen Bomballe ole kovin järkevää, vaikka Bomban seisake RHK:n yksipuolisin toimin juuri lakkautetaankin.
VR Cargon edustaja totesi kuulemistilaisuudessa (muistion sivu 6) yhtiön muiden operaattoreiden tavoin joutuvan tyytymään omistajan näkemyksiin. Omistajakin myöntää ratamaksun olevan vuokraan verrattava rataverkon käyttömaksu. 3) Operaattoreiden onkin saatava vuokralaisen oikeudet. Siksi radanpitäjän on tarvittaessa korjattava puutteellisuudet, jos rataverkko ei ole sellaisessa liikennetarpeiden edellyttämässä kunnossa kuin liikennöitsijät voivat kohtuudella vaatia. Jos rahtia esimerkiksi joudutaan kierrättämään lyhyemmän reitin huonon kunnon vuoksi kuten nyt ainakin Pohjois-Karjalassa, tämä rataverkon osa ei ole liikennetarpeiden edellyttämässä kunnossa.
Saamamme tiedon mukaan erään vähäliikenteisen radanvarsiseudun kansanedustajat olisivat sanoneet radanvarren kunnanjohtajalle, että "olkaa vain hiljaa siitä radasta, saatte sitten rahaa X-tien korjaamiseen." Tämä vain korostaa rautateitä koskevan lainsäädännön tarpeellisuutta, koska lupaukset eivät tunnetusti sido kansanedustajia. Lisäksi tällaiset poliittiset lehmän-kaupat eivät saa määrätä eri seutujen hyvin- tai pahoinvoinnista todellisessa demokratiassa.
Rautatiet ovat kansallisomaisuuttamme yleisten maanteiden tavoin. Siksi ratojen lakkaut-tamiseen on sovellettava teiden lakkauttamista koskevia periaatteita asianmukaisin vaikutusmahdollisuuksin. Mallia voidaan ottaa hallituksen esityksestä 17 / 2004 maantielaiksi
Vähäliikenteisten ratojen selvittämisprosessissa on korostettu, että asioita tutkitaan avoimin mielin. Kuitenkin
"- - - Ministeriön liikenneväyläyksikön päällikkö Juhani Tervala viittaa talouspoliittisen ministerityöryhmän viime perjantaina julkaisemaan listaan, jossa luetellaan vuosien 2005 - 07 tärkeimmät hankkeet. Jos hankkeita ei siinä ole, määrärahojen anominen on turhaa. Kun rahaa ei ole, niin sitä ei ole. Ehkä kannattaisi kerätä kiskot äkkiä pois ruostumasta, Tervala toteaa lakonisesti Porokylä - Vuokatti välin tulevaisuudesta. - - - " 4)
Tämän työryhmän puheenjohtaja on puolestaan lausunut muun muassa seuraavaa:
"Jopa kolmannesta Suomen rataverkosta uhkaa lakkauttaminen.
Pahiten kärsisi Itä-Suomen rataverkko, missä vähäliikenteisimmät ja samalla uhanalaiset rataosat ovat.
Ratahallintokeskuksen liikennejohtaja Anne Herneoja antaa kaksi vaihtoehtoa. Vähäliikenteiset rataosat lopetetaan tai sitten koko rataverkon annetaan hitaasti rapistua, "ajellaan hitaammin vain".
Rapistumaan päästäminen ei vastaa suomalaisen liikennepolitiikan tavoitteita, siksipä vaihtoehdot oikeastaan käyvät vähiin. Näillä näkymin rataverkon karsinta on edessä.
Kohtalolla on hintansa. Anne Herneoja laskee, että peruskorjausrahoista puuttuu joka vuosi 50 miljoonaa euroa. Se ei vielä kuulosta mahdottomalta summalta, mutta: - Samaan aikaan tieverkkommekin huutaa parantamista, hän sanoo solidaarisesti. - - -" 5)
Niin ikään tämän prosessin negatiivisista investoinneista kertova nimitys viittaa tiettyyn lopputulokseen. Mainitut sitaatitkin ovat vain esimerkinomaisia poimintoja.
Virkamiehillä on sananvapautensa, mutta tämän vapauden käyttöä on lupa arvostella. Jos tuomioistuimen jäsen esittäisi keskeneräisessä asiassa tällaisia ennakkokäsityksiä, hänet varmasti jäävättäisiin. Hallintovirkamiehet eivät ratojen kohtalosta päättäessään ole tuomarin asemassa, mutta lausumilla on merkitystä vähintäänkin tämän menettelyn uskottavuuden kannalta. Minkä liikennemuodon etuja liikennejohtaja Herneoja oikein puolustaa?
Nurmeksen Yrittäjät on 25.2.2002 päivätyssä kirjeessään liikenneministeri Sasille esittänyt radan kunnostamisen arvioimista myös kansainvälisesti ja viitannut 130 vuotta vanhaan ideaan Jäämeren rautatiestä. Tuoreiden lehtitietojen mukaan muun muassa Kiinan rautatieministeri Liu ajaa NEW-yhteyden kehittämistä (North East - West Freight Corridor). Projektissa suunnitellaan koejunan ajamista Narvikin satamaan, ja kuljetustarpeen on todettu olevan tuhansia kontteja satojen sijasta. Onpa kysymys radasta Narvikiin tai sitten uudisradasta Skibotniin tai Tromssaan, lyhin reitti Suomessa kulkee Nurmeksen kautta.
VR:n rataosaston johtaja Erkki Tattarin kirjoittama "Heikkojen ratojen kohtalo" on ilmestynyt Rautatieliikenne-lehden numerossa 2 / 1982. Kirjoituksen mukainen kartta ns. heikoista radoista on lähes identtinen nyt lakkautusuhan alaisten ratojen kartan kanssa. Niin ikään nykyiset lakkauttamishaluja koskevat perustelut ovat hyvin samankaltaiset Tattarin kirjoituksen kanssa. Kirjoitus on ajalta, jolloin radanpito rasitti VR:n taloutta. Kun vuonna 1995 toteutetun radanpidon ja radoilla harjoitetun liikenteen erottamista koskevan uudistuksen jälkeen samat radat ovat jälleen uhanalaisia, näyttää siltä, että uudistus pyritään tekemään tyhjäksi vetoamalla valtion vähäisiin varoihin. Tämä voidaan havaita osallistujille jaetun muistion liitteenä olevasta kalvosta TTS vuosille 2006 - 2009: korvausinvestointien rahoitustaso on laskenut vuodesta 1996. Kyse ei ole siitä etteikö valtio yhä kykenisi ylläpitämään rataverkkoa. Paremminkin lienee niin, että virkakoneisto pyrkii tekemään tyhjäksi eduskunnan tahdon poliittisten päättäjien sitä tajuamatta.
Muun muassa näistä syistä Porokylän ja Vuokatin välistä rataa ei pidä lakkauttaa, vaan sen perusparannus on aloitettava heti. Todellisia syitä lakkauttaa väli Porokylä - Lieksa ei liioin ole esitetty.
Nurmeksessa tammikuun 5. päivänä 2005
Nurmeksen Yrittäjät ry.
Terttu Siira Kalevi Kämäräinen Puheenjohtaja Sihteeri
Alaviitteet
1) Vastaus edustaja Reijosen ja Kähkösen
eduskuntakysymykseen 554 / 2003
TIEDOKSI
Nurmeksen kaupunki / kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää
Kansanedustaja Markku Laukkanen
Kansanedustaja Matti Kangas
Kansanedustaja Mikko Alatalo
Kansanedustaja Leena Harkimo
Kansanedustaja Saara Karhu
Kansanedustaja Marjukka Karttunen
Kansanedustaja Inkeri Kerola
Kansanedustaja Risto Kuisma
Kansanedustaja Reino Ojala
Kansanedustaja Erkki Pulliainen
Kansanedustaja Eero Reijonen
Kansanedustaja Pertti Salovaara
Kansanedustaja Arto Seppälä
Kansanedustaja Timo Seppälä
Kansanedustaja Harry Wallin
Kansanedustaja Lasse Viren
Kansanedustaja Raimo Vistbacka
Kansanedustaja Kauko Juhantalo
Kansanedustaja Jyrki Kasvi
Kansanedustaja Katri Komi
Kansanedustaja Marjaana Koskinen
Kansanedustaja Annika Lapintie
Kansanedustaja Eero Lämsä
Kansanedustaja Reijo Paajanen
Kansanedustaja Susanna Rahkonen
Kansanedustaja Lyly Rajala
Kansanedustaja, ministeri Matti Vanhanen
Kansanedustaja, ministeri Erkki Tuomioja
Kansanedustaja, ministeri Johannes Koskinen
Kansanedustaja, ministeri Ulla-Maj Wideroos
Kansanedustaja, ministeri Tanja Karpela
Kansanedustaja, ministeri Sinikka Mönkäre
Kansanedustaja, ministeri Tarja Filatov
Kansanedustaja, ministeri Antti Kalliomäki
Kansanedustaja, ministeri Paula Lehtomäki
Kansanedustaja, ministeri Kari Rajamäki
Kansanedustaja, ministeri Seppo Kääriäinen
Kansanedustaja, ministeri Tuula Haatainen
Kansanedustaja, ministeri Juha Korkeaoja
Kansanedustaja, ministeri Mauri Pekkarinen
Kansanedustaja, ministeri Liisa Hyssälä
Kansanedustaja, ministeri Jan-Erik Enestam
Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry. / toimitusjohtaja Jouni
Mönkkönen
Kainuun Yrittäjät ry. / toimitusjohtaja Kari Sirviö
Pohjois-Karjalan kauppakamari / toimitusjohtaja Esa Komulainen
Oulun kauppakamari / toimitusjohtaja Jaakko Okkonen
Elinkeinoelämän Keskusliitto / johtaja Raimo Mansukoski
Pohjois-Karjalan liitto / maakuntajohtaja Pentti Hyttinen
Kainuun liitto / maakuntajohtaja Hannes Kemppainen
Itä-Suomen lääninhallitus / maaherra Pirjo Ala-Kapee
Oulun lääninhallitus / maaherra Eino Siuruainen
TIEDOKSI LISÄKSI
VR-Yhtymä / Markku Saha
VR-Yhtymä / Jukka Joronen
Tiehallinto / Petri Keränen
Pohjois-Karjalan Liitto / Olli Riikonen
Pohjois-Karjalan Liitto / Hannu Huikuri
Kainuun liitto / Martti Juntunen
Nurmeksen kaupunki / Lieksan kaupunki / Jouko Järvensivu
Valtimon kunta / Pentti Kemppinen
Valtimon kunta / Olavi Ojaluoto
Sotkamon kunta / Pentti Piirainen
Sotkamon kunta / Jari Tolonen
Metsäliitto-Yhtymä / Olli Laitinen
Metsäliitto-Yhtymä / Juha Korhonen
Metsähallitus / Markku Vainio
Storaenso Oyj / Pertti Nevalainen
Storaenso Oyj / Harri Järveläinen
Storaenso Oyj / Jukka Heiko
Storaenso Oyj / Ari Kotilainen
Storaenso Oyj / Sami Honkanen
UPM-Kymmene Oyj / Jorma Saarimaa
UPM-Kymmene Oyj / Pekka Rajala
Mondo Minerals Oy / Eero Korhonen
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö / Pekka Perä
Vuokatinrinteet
Pohjois-Karjalan metsänomistajien liitto ry. / Matti Saramäki
MTK / Pohjois-Karjala / Vilho Pasanen
Vapo Oyj / Ismo Heinonen
Lieksan kaupunki / Esko Lehto
Jukolan Osuuskauppa / Matti Konttinen
Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry / Matti Mäntyvaara
Liidea Oy / Henriika Viitasaari
Liidea Oy / Tuomo Pöyskö
2) Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita B 9 / 2002; tiivistelmän toinen sivu ja sivu 18
3) Ratamaksuperiaatteiden uudistamista koskeva mietintö; liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita B 9 / 2002, sivu 2
4) Ylä-Karjala 17.2.2004 Pohjois-Karjalan maakuntahallitus toivoo ratarahaa
5) Aamulehti 12.11.2003 Osaa rataverkkoa uhkaa lakkauttaminen
Takaisin forumin pääsivulle