Näkemysvammaisten keskusliitto?

Tiedustelin toukokuussa tämän lehden palstoilla, missä piileksivät eduskunnan rautatieliikenteen ystävät ja rautateiden tilaa koskeva yleiskeskustelu, jota eduskunnassakin on toivottu. Arkadianmäen suunnasta julkaistua kommenttia olen yhä vailla. Teot sen sijaan puhuvat puolestaan.

Sittemmin on tullut voimaan henkilöjunat VR Oy:n yksinoikeutena pitävä rautatielaki, Itä-Suomen yöjunaliikenne on lakkautettu, Kemijärven kannattava junayhteys siirretty valtion tukien piiriin ja Kerava -Lahti -oikorata avattu tuettuine paikallisjunineen. Lisäksi VR romuttaa matkustajavaunuja, joita joku muu voisi vielä käyttää, jos saisi. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto taasen kehotti äskettäin ministeriötä kiirehtimään painorajoituksettoman rataosan Vaasa - Seinäjoki sähköistämistä. Vaasan radan tavaraliikenne on vähäisempää kuin monen niin sanotun vähäliikenteisen rataosan, joita ei virallisen doktriinin mukaan voi peruskorjata valtion vähäisten varojen vuoksi.

Matkustajamäärät ovat toki viime aikoina kasvaneet. Toisaalta esimerkiksi Kainuun yöjunaa korvaava yhteys Oulun kautta on tiettävästi karkottanut matkustajat. Liikenneministeri puolestaan käskyttää VR:ää ja RHK:ta poistamaan kalusto- ja rataongelmat sekä junien myöhästelyt esittämättä korotusta riittämättömiin ratarahoihin. Näitäkin vähiä pennosia eduskunta puolestaan sijoittaisi sähköistämiseen, joka sinänsä ei junia lisää. Arvelenpa, että sähköistyksen valmistuttua kansanedustajat saavat tivata ministeriltä, miksi VR ei lisää henkilöjunatarjontaa ja miksi ostoliikennerahoja ei anneta Vaasan liikenteen lisäämiseksi.

Liikenneministeriössäkin tiedetään, että junien matkustajamäärät ovat nousseet uudet operaattorit kiskoille päästäneissä EU-maissa (apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen Pro Rautatie ry:n seminaarissa Helsingissä 1.12.2006). Suomi on kuulemma Kreikan lisäksi ainoa henkilöjunaliikennettä koskevissa asioissa pelkästään peruutuspeiliin tuijottava EU:n jäsen. Näyttääkin siltä, että meitä johtaa tässä suhteessa eräänlainen noin kahdensadan jäsenen vahvuinen näkemysvammaisten keskusliitto, joka voisi myös käyttää aputoiminimeä Eduskunnan VR:n ystävät.

Toistankin keväiset kysymykseni. Miksi VR:n privilegio sallitaan jopa radoilla, joilla yhtiö ei vain viitsi ajaa kannattavia matkustajajunia? Miksi valtion keskushallinto yksin määrittelee kansalaisten ostoliikennetarpeet, myötäilee alaisensa yhtiön haluja ja pitää omistajaohjauksen tuuliajolla? Ja miksi kelvollisen kaluston romutus sallitaan meidän kaikkien omistamalle VR:lle? Miksi joidenkin ratojen perusparantamiseen ei osoiteta varoja, kun lisäinvestointeja esitetään kunnossa oleville osuuksille? Kuinka pitkälti ratarahoitus siis perustuu siltarumpupolitiikkaan? Entäpä miten olisi keskustelu kuljetusmuotojen työnjaosta? On sitä turhemmistakin asioista eduskunnassa keskusteltu.

Kalevi Kämäräinen

asianajaja, Nurmes

Julkaistu myös Ylä-Karjalassa 12.12.2006