Kehyssuunnitelman rahoitustasolla rahat eivät riittäisi tarpeellisiin korvausinvestointeihin. Lisäksi rataverkon liikennerajoitusten määrä kolminkertaistuisi suunnitelmakauden loppuun mennessä nykytasoon (350 km) verrattuna. Korvausinvestointien siirtyminen ajassa eteenpäin aiheuttaisi radan ylläpitoon lisäkustannuksia noin 20 miljoonan euron verran, koska tällöin jouduttaisiin tekemään rataan epätaloudellisia hätäkorjauksia.
Ratahallintokeskuksen on varauduttava rataverkon kunnosta huolehtimisen ohella Rautatieviraston tuloon, uuteen ratalakiin ja rataverkon avaamiseen uusille liikennöitsijöille.
Kasvua sekä tavara- että henkilöliikenteessä
Rautatiekuljetusten ennustetaan kasvavan suunnitelmakaudella vuosittain 1-2 prosenttia, henkilökaukoliikenteen 1-2 prosenttia ja lähiliikenteen 2 prosenttia.
Radan palvelutasoa kuvataan tavaraliikenteessä neljällä palvelutasoluokalla T1-T4. Luokassa T1 palvelutaso on paras: radan suurin sallittu akselipaino on 25 tonnia ja radan nopeustaso on 60-100 km/h. Kehyssuunnitelman mukaan T1-luokkaan kuuluu 423 ratakilometriä vuonna 2006 ja 757 kilometriä vuonna 2010.
Henkilöliikenteen palvelutaso jaetaan luokkiin H1-H5, joista H1-luokka on paras. Se tarkoittaa rataa, jossa suurin sallittu nopeus on 160-200 km/h. Kehyssuunnitelman mukaan tällaista rataa on kaikkiaan 675 kilometriä vuonna 2006 ja 805 kilometriä vuonna 2010.
90 prosenttia Suomen radoista yksiraiteisia
Toiminta- ja taloussuunnitelmassa todetaan, että maamme liikennöidyn rataverkon pituus on vuoden 2005 lopussa 5741 kilometriä, josta nopean liikenteen (160-200 km/h) rataa on 556 km ja 25 tonnin akselipainon sallivaa rataa 162 kilometriä. Liikennöity raidepituus on 8596 kilometriä. Sähköistettyä rataa on 2619 kilometriä.
Rataverkon välityskyky ei kaikilla rataosilla ole riittävä. Sujuvan junaliikennöinnin suurin este onkin se, että Suomen radoista 90 prosenttia on yksiraiteisia. Yksiraiteisen, junakohtauspaikoilla varustetun, radan välityskyky on vain neljäsosa kaksiraiteisen radan välityskyvystä.
Pääosalla rataverkkoa henkilöliikenteen nopeus on nyt 110-140 km/h ja sallittu akselipaino 22,5 tonnia. Suunnilleen 20 prosenttia rataverkosta on elinkaarensa lopussa. Akselipainojen nosto 25 tonniin ja nopeuden nosto yli 140 km/h edellyttävät, että päällysrakenne on kunnossa ja rata on nykytekniikan mukainen.
Junaliikenteen turvallisuusongelmat ovat tasoristeyksissä, joita on rataverkollamme vielä 3800. Suunnittelukauden lopussa tasoristeyksiä ei ole lainkaan väleillä: Helsinki-Turku, Helsinki-Seinäjoki, Riihimäki-Kouvola, Huopalahti-Vantaankoski, Vainikkala-Kouvola-Kotka/Hamina, Tampere-Orivesi, Jämsänkoski-Jyväskylä, Kerava-Lahti sekä Vuosaaren satamarata.
Rataverkon peruskorjaus jatkuu
Rataverkon peruskorjausta pitäisi jatkaa 170 M€:n vuositasolla yli suunnitelmakauden, jotta se ei pääsisi rapistumaan.
Ratojen kulunvalvonnan rakentamista jatketaan niin, että vuoden 2007 lopussa kulunvalvonta kattaa koko rataverkon.
Suunnitelmakaudella radan suojastuksen, kauko-ohjauksen ja liikenteen radio-ohjausjärjestelmän osuus lisääntyy. Vuoden 2010 lopussa suojastettua rataa on 2780, kauko-ohjattua 2600 ja radio-ohjausjärjestelmällä varustettua rataa 1850 kilometriä.
Ilmalan henkilöliikenneratapihan parantaminen ja toiminnallinen kehittäminen aloitetaan 2006. Hankkeen kokonaisrahoitus on 100 M€. Seinäjoki-Oulu palvelutason parantamisen 1-vaihe käynnistyy 2007. Kustannusarvio on kaikkiaan 400 M€. Lahti-Luumäki-Vainikkala palvelutason parantamishanke käynnistyy 2007 ja sen sopimusvaltuus (kokonaisrahoitus) on 150 M€. Keski-Pasila vapautetaan Helsingin kaupungin rakentamiskäyttöön ja toimintojen siirrosta aiheutuvat kustannukset ovat kaikkiaan 39,2 M€. Tämäkin hanke käynnistyy 2007.
Vuoden 2005 lopussa rataverkollamme sallitaan 25 tonnin akselipaino Harjavallasta Mäntyluotoon, Kokemäeltä Raumalle ja Kirkniemestä hankoon. Vuoden 2007 alussa 25 tonnia sallivien rataosuuksien määrä on lisääntynyt Helsingin-Tampereen ja uuden Keravan-Lahden radan vuoksi.
Suomen rataverkko mahdollistaa vuoden 2006 alussa henkilöliikenteessä 160-200 km/h nopeuden Kirkkonummelta Turkuun, Jämsänkoskelta Jyväskylään sekä Pasilasta Lahteen ja Seinäjoelle. Nopea rataverkko laajenee suunnittelukauden lopulla Lahdesta Luumäelle.
Nopeustason 140 km/h rataverkko laajenee välille Oulu-Kontiomäki-Iisalmi. Keravan ja Lahden välisen oikoradan käyttöönotto vuonna 2006 nopeuttaa Helsingin ja Itä-Suomen välistä liikennettä tuoden junamatkustajille aikasäästöjä.
Timo Laine