Sanomalehti Ylä-Karjalassa 13.11. olleen uutisen mukaan Ratahallintokeskus on asettanut työryhmän selvittämään vähäliikenteisten ratojen kohtaloa. Uutisen mukaan RHK:n ajatuksena on yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa selvittää, mitkä lakkautusuhan alla olevista osuuksista ovat hiljaisimpia ja missä radan sulkemista vastustetaan vähiten.
Vaikka sanomalehti Karjalainen uutisoi samasta aiheesta 15.11. hiukan eri sanoin, liikennehallinnon omien virkamiesten aiempien lausumien perusteella on odotettavissa, että lakkauttamiset toteutuvat hallinnon halujen mukaan ja että mahdolliset lakkauttamista koskevat säännökset ovat lähinnä muodollisuuksia. Näyttääkin siltä, että rautatiet ovat meillä lainsuojattomia. Tässä suhteessa ei liikenneministerimmekään tunnu olevan halukas ryhtymään toimiin vetääkseen suitsia Ratahallintokeskuksen toiminnalle.
Lakkauttamisaikeiden ympäristövaikutukset näyttävät myös olevan sivuseikkoja. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 6 §:n mukaan (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990268) kaukoliikenteen rautateiden rakentamiseen on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia. Rautatien lakkauttamisesta asetus ei puhu mitään. Yleisesti kuitenkin hyväksytään, että rautatiet ovat ympäristöystävällinen liikennemuoto. Siksi rautatien lakkauttamista tulisi ympäristövaikutusten kannalta tutkia vielä kriittisemmin kuin rautatien rakentamista (vrt. myös ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 ja 24 §; http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940468 ).
Mainituista syistä olen laatinut oman parannusehdotukseni rautatielaiksi, jossa on rautatien lakkauttamista koskevat säännökset. Olen lisäksi puuttunut lain sisältöön eräiltä muitakin osin, vaikkakin korjaamisen varaa varmastikin vielä jää. Koska lihavoinnit eivät välttämättä näy tässä verkossa, luettelen pykäläkohtaiset muutokset ja perustelen myös joitakin niistä. Koska viittaan monessa paikassa hallituksen esitykseen 17 / 2004 maantielaiksi (http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2004/20040017.pdf), käytän siitä lyhennettä MTL. Rautatielaista (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030198) käytän lyhennettä RTL ja olen merkinnyt sulkuihin pykälien vanhan sijainnin.
Lakiehdotukseni on kuitenkin vielä puutteellinen koska siinä ei ole uusien ratojen rakentamismenettelyä koskevia säännöksiä. Koska tällä hetkellä tärkeämpiä ovat lakkauttamisen pelisäännöt, rautatielakini suurimmat muutokset olisivat seuraavat. Liitteenä uusi laki kokonaisuudessaan.
1 § Lisäyksiä; vrt. MTL 1 ja 2 § (RTL 1 §)
2 § Vrt. MTL 3 §
3 § Ei muutoksia (RTL 2 §)
4 § Mietinnössä Ratamaksuperiaatteiden uudistaminen (Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita B 9 / 2002; sivu 2) todetaan, että ratamaksu määritellään vuokraan verrattavaksi käyttömaksuksi rataverkon käytöstä. Siksi on johdonmukaista, että liikennöitsijällä on vuokralaisen oikeudet. Analogiaa olen ottanut liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 14 ja 18 §:stä. (RTL 3 §)
5 § Muutoksia pykäläviittauksissa (RTL 4 §)
6 § Tarkennus (RTL 5 §)
7 § Muutoksia pykäläviittauksissa ja sanamuodoissa (RTL 6 §)
8 § Ei muutoksia (RTL 7 §)
9 § Tarkennus (RTL 8 §)
10 § Eikö liikenteen laajentuessa turvallisuustodistuksen uusiminen riittäisi? (RTL 9 §)
11 § Ei muutoksia (RTL 10 §)
12 § Tarkennuksia (RTL 11 §)
13 § Tarkennuksia (RTL 12 §)
14 § Lisäys, jotta rata aurataan esimerkiksi talvella, jos liikennetarvetta ilmenee yleensä talviaikaan hiljaisella radalla (RTL 13 §)
15 § Muutoksia pykäläviittauksissa (RTL 14 §)
16 § Ei muutoksia (RTL 15 §)
17 § Mitä järkeä on estää toisten liikennöinti, jos VR ei junia jossain aja? (RTL 16 §)
18 § Ei muutoksia (RTL 17 §)
19 § Muutoksia pykäläviittauksissa (RTL 18 §)
20 § Ei muutoksia (RTL 19 §)
21 § Ei muutoksia (RTL 20 §)
22 § Muutoksia pykäläviittauksissa, sanamuotoja (RTL 21 §)
23 § Ovat tainneet kiireelliset kuljetukset jo mennä muita teitä, kun ratakapasiteettihakemusta saa mietiskellä 5 päivän ajan, muutoksia pykäläviittauksissa (RTL 22 §)
24 § Jos liikennöitsijä joutuu käyttämään pitempää reittiä, RHK ei saa hyötyä alkuperäistä korkeammalla ratamaksulla, vahingonkorvauskysymyksiä (RTL 23 §)
25 § Kun rautatiekalusto on kallista ja kestää pitkää kulutusta, puitesopimustenkin pitäisi olla pitkäaikaisia. Marraskuisessa Fakta-lehdessä vuodelta 2003 VR:n edustaja kertoo, rautatiekaluston teknisen käyttöiän olevan 30 vuotta, vaikka kaupallisista syistä kalustoa pitää modifioida 15 vuoden iässä. Tällä perusteella päädyn puitesopimuksen 15 vuoden minimiin (RTL 24 § ).
26 § Ei muutoksia (RTL 25 §)
27 § Ei muutoksia (RTL 26 §)
28 § Ei muutoksia (RTL 27 §)
29 § Ei muutoksia (RTL 28 §)
30 § Muutoksia pykäläviittauksissa (RTL 29 §)
31 § (RTL 30 §)
32 § Ei muutoksia (RTL 31 §)
33 § Ei muutoksia (RTL 32 §)
34 § Vrt. MTL 89 §
35 § Vrt. MTL 27 §
36 § Vrt. MTL 103 §
37 § Vrt. MTL 104 §
38 § Vrt. MTL 105 §
39 § Vrt. MTL 90 §
40 § Sanamuotomuutos (RTL 33 §)
41 § Tarkennus (RTL 34 §)
42 § Tarkennuksia (RTL 35 §)
43 § Tarkennuksia (RTL 36 §)
44 § Tarkennuksia (RTL 37 §)
45 § Tarkennuksia (RTL 38 §)
46 § Ei muutoksia (RTL 39 §)
47 § Tarkennuksia (RTL 40 §)
48 § Ei muutoksia (RTL 41 §)
49 § Tarkennus (RTL 42 §)
50 § Toimimisvelvollisuus on siirrettävä viranomaiselle, jos laissa on viranomaista koskevia määräaikoja (RTL 43 §)
51 § Muutoksia pykäläviittauksissa (RTL 44 §)
52 § Voimaantulopäivä (RTL 45 §)
53 § Siirtymäsäännökset (RTL 46 §)
Kalevi Kämäräinen
Annettu Helsingissä kuun .päivänä 2004
Rautatielaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 § Lain tarkoitus ja soveltamisala (RTL 1 §, MTL 2 §)
Tämän lain tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää liikkumis- ja kuljetustarpeiden vaatimia toimivia, turvallisia ja kestävää kehitystä edistäviä rautatieyhteyksiä osana liikennejärjestelmää sekä turvata osallistumismahdollisuudet rautatieratkaisuja koskevaan suunnitteluun toteuttamalla ja edistämällä hyvää hallintoa ja oikeusturvaa rautateitä koskevissa asioissa. Laissa säädetään rautateistä, radanpidosta sekä radanpitäjälle kuuluvista oikeuksista ja velvollisuuksista samoin kuin muiden asianosaisten oikeusasemasta. Lisäksi lain tarkoituksena on parantaa rautatieliikenteen turvallisuutta.
Laissa säädetään rautatieliikenteen harjoittamisesta ja turvallisuudesta valtion rataverkolla sekä rataverkon käytöstä ja rahoituksesta. Lakia sovelletaan lisäksi yksityisraiteisiin siten kuin 28 §:ssä, 31 §:n 1 momentissa ja 45 §:ssä säädetään samoin kuin palvelujen tarjontaan yksityisraiteilla rautatieliikenteen käyttöön siten kuin 41 §:ssä säädetään.
2 § Rautatieverkon kehittäminen ja kunnossapito (MTL 3§)
Rautatieverkkoa kehitettäessä ja pidettäessä kunnossa on kiinnitettävä huomiota siihen, että rautatieverkko osana koko liikennejärjestelmää edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista ja alueiden kehittämistä sekä maankäytön suunnittelussa yhdyskuntarakenteelle ja ympäristölle asetettavien tavoitteiden toteuttamista.
Rautatieverkon tulee tarjota mahdollisuus turvalliseen ja toimivaan liikkumiseen ja kuljettamiseen kohtuullisin kustannuksin ottamalla huomioon eri väestöryhmien liikkumistarpeet ja eri elinkeinoalojen kuljetustarpeet. Huomiota on kiinnitettävä luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön ja siihen, että rataverkon ja liikenteen ympäristölle aiheuttamat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
- uudisratojen kehittämisperiaatteet
3 § Määritelmät (RTL 2)
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) rautatieyrityksellä yksityisoikeudellista yhtiötä tai muuta yhteisöä, joka Euroopan talousalueella myönnetyn asianomaisen toimiluvan nojalla päätoimenaan harjoittaa rautatieliikennettä ja jolla on hallinnassaan liikenteen harjoittamiseen tarvittavaa liikkuvaa kalustoa; rautatieyrityksenä pidetään myös yksinomaan vetovoimapalveluja tarjoavia yhteisöjä;
2) rataverkolla Ratahallintokeskuksen hallinnassa olevaa valtion rataverkkoa;
3) radanpidolla radan ja siihen kuuluvien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sekä radanpidon tarvitseman kiinteän omaisuuden rakentamista ja ylläpitoa;
4) rautatieliikenteen harjoittamisella rautatieyrityksen ja museoliikenteen harjoittajan liikennettä rataverkolla;
5) liikennöinnillä rautatieliikenteen harjoittajan tai radanpitoon kuuluviin töihin tai niihin liittyviin toimintoihin kuuluvaa liikennöintiä raidekulkuneuvoilla rataverkolla sekä muuta rataverkon raidealueelle ulottuvaa liikennettä, ei kuitenkaan tieliikennelain (267/1981) mukaista tieliikennettä tasoristeyksessä;
6) ratakapasiteetilla rataverkon ominaisuuksista johtuvaa aikaan sidottua rautatiereitin junaliikenteen välityskykyä, ei kuitenkaan radanpitoon välittömästi liittyvää junaliikennettä;
7) ratakapasiteetin hakijalla rautatieyritystä ja rautatieyritysten kansainvälistä yhteenliittymää;
8) liikenteenohjauksella myönnetyn ratakapasiteetin jaon toteuttamista sekä rataverkon liikennöinnin ohjaamista ja hallintaa yksittäisillä rautatiereiteillä ja rataverkon liikennepaikkojen raiteistoilla käytettävissä olevien liikenteenohjausjärjestelmien ja rataverkolla liikennöintiä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti;
9) ylikuormitetulla ratakapasiteetilla sellaista rautatiereittiä, jolle ei voida osoittaa haettua ratakapasiteettia ratakapasiteettihakemusten yhteensovittamisesta huolimatta;
10) museoliikenteellä museokalustolla tai sellaiseen rinnastettavalla kalustolla rataverkolla harjoitettavaa laajuudeltaan vähäistä liikennettä, jota harjoittava yhteisö ei tavoittele toiminnallaan liiketaloudellista voittoa;
11) yksityisraiteella muuta kuin Ratahallintokeskuksen hallinnassa olevaa raidetta, jolla on liittymä valtion rataverkkoon.
4 § Radanpidon rahoitus (laki liikehuoneiston vuokrauksesta 14 ja 18 §; RTL 3 §)
Rataverkkoa ylläpidetään ja rakennetaan valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen ja muun rahoituksen avulla sellaisessa liikennetarpeiden edellyttämässä kunnossa kuin rautatieliikenteen harjoittajat voivat kohtuudella vaatia. Tämän lain 3 luvussa tarkoitettu ratamaksu sekä rautatieliikenteen harjoittajilta rataverolain perusteella kerätyt verot käytetään radanpidon rahoitukseen. [ ].
Jos rataverkon osa ei ole liikennetarpeiden edellyttämässä kunnossa, radanpitäjän on korjattava puutteellisuus.
Sopimusehto, jolla rajoitetaan liikennöitsijöiden oikeutta tämän pykälän 1 ja 2 momentin mukaiseen rataverkkoon, on mitätön.
5 § Verkkoselostus (RTL 4 §)
Ratahallintokeskus julkaisee aikataulukausittain ratakapasiteetin hakijoita varten verkkoselostuksessa tiedot niistä tämän lain ja Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetun lain (561/2002), jäljempänä rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuslaki, säännöksistä tai näiden lakien nojalla annetuista säännöksistä ja määräyksistä, jotka koskevat:
1) oikeutta rataverkolle pääsyyn;
2) ratamaksujen määräytymisperusteita;
3) ratakapasiteetin hakemista ja siihen liittyviä määräaikoja;
4) rautateiden liikkuvaa kalustoa koskevia vaatimuksia ja hyväksyntää; sekä
5) muita rautatieliikenteen harjoittamista ja sen aloittamisen edellytyksiä koskevia seikkoja.
Ratahallintokeskus julkaisee verkkoselostuksessa tiedot rataverkon laadusta ja laajuudesta sekä antaa tarkemmat tiedot tämän lain 14 §:ssä tarkoitetusta rataverkon vähimmäiskäyttöpalveluiden sekä rataverkon käyttömahdollisuuksien ja raideyhteyksien yksityiskohdista ja saatavuudesta. Verkkoselostuksessa julkaistaan myös ne määräykset, jotka Ratahallintokeskus antaa:
1) erikoistuneesta ratakapasiteetista 19 §:n 1 momentin nojalla;
2) ylikuormitetun ratakapasiteetin etusijajärjestyksistä 19 §:n 2 momentin nojalla; sekä
3) rautatiereittikohtaisista ratakapasiteetin vähimmäiskäytön kynnysmääristä 24 §:n 2 momentin nojalla.
Ratahallintokeskuksen on kuultava verkkoselostusta laatiessaan Suomeen sijoittautuneita ratakapasiteetin hakijoita ja muita Suomen rataverkolle pyrkiviä ratakapasiteetin hakijoita. Ratahallintokeskuksen on julkaistava verkkoselostus määräyskokoelmassaan viimeistään neljä kuukautta ennen ratakapasiteettia koskevien hakemusten jättämiselle valtioneuvoston asetuksella säädetyn määräajan päättymistä. Jos 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot muuttuvat verkkoselostuksen voimassaoloaikana, Ratahallintokeskuksen on julkaistava muuttuneet tiedot määräyskokoelmassaan.
2 luku
Rautatieliikenteen harjoittaminen
6 § Toimilupa (RTL 5 §)
Rautatieliikenteen harjoittamista varten on oltava liikenne- ja viestintäministeriön (ministeriö) myöntämä toimilupa, johon voidaan sisällyttää [ ] harjoitettavan liikenteen laajuuteen ja luonteeseen liittyviä tämän lain säännöksiä tai lain nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä täydentäviä ehtoja, joiden tulee olla tasapuolisia ja syrjimättömiä.
Toimilupa voidaan hakemuksesta myöntää rajoitettuna koskemaan ainoastaan henkilö- tai tavaraliikennettä.
Ministeriö tarkistaa toimiluvan ja sen ehdot joka viides vuosi sen myöntämisestä. Lisäksi ministeriö voi tarkistaa, noudattaako rautatieyritys sille tässä laissa tai tämän lain nojalla rautatieliikenteen harjoittamista varten asetettuja velvoitteita, jos on syytä vakavasti epäillä, ettei velvoitteita noudateta.
Yhdessä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa myönnetty toimilupa on voimassa koko Euroopan talousalueella. Ministeriö ilmoittaa asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, jos muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saanut rautatieyritys ei enää täytä luvan saamisen edellytyksiä.
7 § Toimiluvan myöntämisen edellytykset (RTL 6 §)
Ministeriö myöntää toimiluvan Suomeen sijoittautuneelle hakijalle rautatieliikenteen harjoittamiseen mikäli:
1) hakijan tarkoituksena on päätoimenaan harjoittaa rautatieliikennettä hallinnassaan olevalla liikkuvalla kalustolla tai tarjota vetovoimapalveluja;
2) hakijalla on Ratahallintokeskuksen antama tai hyväksymä 12 §:ssä tarkoitettu turvallisuustodistus tai se antaa toiminnastaan vastaavan selvityksen;
3) hakija on luotettava ja sen liikkeenjohtotehtäviin määrätyt henkilöt ovat hyvämaineisia ja ammatillisesti päteviä;
4) hakija on riittävän vakavarainen, niin että se kykenee tiedossa olevien seikkojen perusteella arvioiden täyttämään vähintään vuoden ajalta todelliset ja odotettavissa olevat velvoitteensa ja sitoumuksensa; sekä
5) hakijalla on 11 §:ssä tarkoitettu riittävä vastuuvakuutus tai muu sitä vastaava järjestely.
Liikkeenjohtotehtäviin määrätty henkilö ei täytä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua hyvämaineisuuden vaatimusta, jos hänet on tuomittu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana vankeusrangaistukseen tai viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana sakkorangaistukseen vakavasta työsuhdetta, elinkeinon harjoittamista, kirjanpitoa, velkasuhdetta, liikenteen harjoittamista taikka liikenneturvallisuutta koskevien säännösten tai määräysten rikkomisesta ja teko osoittaa hänen olevan ilmeisen sopimaton harjoittamaan rautatieliikennettä. Sama koskee tullimääräysten rikkomista siinä tapauksessa, että hakijan tarkoituksena on ryhtyä harjoittamaan kansainvälistä rautatieliikennettä.
Hakija täyttää 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun ammatillista pätevyyttä koskevan vaatimuksen, kun:
1) hakijalla on tarvittavat tiedot ja kokemus rautatieliikenteen turvalliseen harjoittamiseen ja sen valvontaan hakemuksen edellyttämässä laajuudessa;
2) hakijan turvallisuudesta vastaavalla henkilökunnalla on tehtävien edellyttämä pätevyys; sekä
3) hakija voi taata korkean turvallisuustason tarjoamissaan palveluissa henkilöstönsä, liikkuvan kalustonsa ja organisaationsa osalta.
Hakija ei täytä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua vakavaraisuuden vaatimusta, jos:
1) se tai sen liikkeenjohtotehtäviin määrätty henkilö on konkurssissa tai liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) mukaisessa liiketoimintakiellossa;
2) liikkeenjohtotehtäviin määrätty henkilö on hakenut yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) mukaista velkajärjestelyä; tai
3) hakijalla on toiminnastaan aiheutuneita huomattavia erääntyneitä ja maksamattomia veroja tai lakisääteisiä sosiaalimaksuja.
Ministeriö voi erityisestä syystä poiketa 4 momentissa säädetystä vaatimuksesta.
8 § Toimiluvan hakeminen ja myöntäminen (RTL 7 §)
Hakijan on toimitettava hyvämaineisuuden, ammatillisen pätevyyden ja vakavaraisuuden arvioimiseksi ministeriölle tiedot:
1) hakijan liikkeenjohtotehtäviin määrätyn henkilön hyvämaineisuudesta;
2) liikkuvan kaluston ominaispiirteistä ja ylläpidosta, erityisesti turvallisuusvaatimusten osalta;
3) turvallisuudesta vastaavan henkilöstön pätevyydestä ja ammatillisesta koulutuksesta;
4) varoistaan ja veloistaan;
5) omasta ja vieraasta pääomastaan riittävästi eriteltyinä; sekä
6) toiminnasta saatavista tuloistaan ja siitä aiheutuvista menoistaan mukaan lukien rautateiden liikkuvan kaluston, rakennusten, rakennelmien sekä maa-alueiden hankinnasta johtuvat menot.
Ministeriö voi vaatia hakijalta kauppakamarin tai Keskuskauppakamarin hyväksymän tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön arvioinnin hakijan taloudellisesta tilasta.
Päätös toimilupahakemukseen on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ministeriölle on toimitettu kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot.
9 § Toimiluvan peruuttaminen (RTL 8 §)
Jos luvanhaltija ei enää täytä luvan saamisen edellytyksiä, ministeriön on varattava luvanhaltijalle mahdollisuus korjata puute kohtuullisessa määräajassa, joka ei saa olla kahta kuukautta lyhyempi siitä lukien, kun ministeriö on lähettänyt korjauskehotuksen luvanhaltijalle. Mikäli luvanhaltija ei ole korjannut puutteellisuutta asetetussa määräajassa tai jos luvanhaltija on asetettu konkurssiin eikä luvanhaltijan taloudellista asemaa voida saada luvan mukaisen rautatieliikenteen harjoittamisen edellyttämälle tasolle kohtuullisessa ajassa, ministeriön on peruutettava toimilupa kokonaan tai määräajaksi.
Todetessaan, ettei toimiluvan haltija enää täytä taloudellista vakavaraisuutta koskevaa vaatimusta, ministeriö voi samalla päättää, että rautatieliikenteen harjoittamista saadaan jatkaa toimiluvan mukaisesti tai rajoitettuna enintään kuuden kuukauden ajan. Lupaa rautatieliikenteen harjoittamisen jatkamiseen ei saa kuitenkaan antaa, jos toiminnan jatkaminen voi vaarantaa rautatieliikenteen turvallisuutta.
Ministeriö voi peruuttaa toimiluvan kokonaan tai määräajaksi, jos luvanhaltija on toimivaltaisen viranomaisen huomautuksesta huolimatta rikkonut vakavasti ja toistuvasti toimiluvassa asetettuja ehtoja tai rautatieliikennettä koskevia säännöksiä tai määräyksiä. Jos rikkomukset ovat vähäisiä, ministeriö voi antaa luvanhaltijalle varoituksen.
10 § Rautatieliikenteen harjoittamiseen vaikuttavat muutokset rautatieyrityksen toiminnassa (RTL 9 §)
Jos rautatieyritys aikoo muuttaa tai laajentaa toimintaansa merkittävästi, sen on toimitettava Ratahallintokeskukselle uusi turvallisuustodistus.
Ministeriö voi salassapitosäännösten estämättä vaatia selvityksen, jos luvanhaltijan oikeudellinen asema muuttuu siten, että sillä voi olla vaikutusta luvan mukaisen rautatieliikenteen harjoittamiseen. Ministeriön on arvioitava toiminnan jatkamisen edellytykset mahdollisimman pian saatuaan luvanhaltijalta tarvittavan selvityksen.
Jos ministeriö katsoo, että rautatieturvallisuus voi [ ] 2 momentissa tarkoitetussa muutostilanteessa vaarantua, sen on peruutettava toimilupa noudattaen vastaavasti, mitä 9 §:ssä säädetään.
11 § Rautatieyrityksen vakuutukset (RTL 10 §)
Rautatieliikenteen harjoittajalla on oltava voimassa oleva riittävä ja vastuunkantokyvyn mukainen vastuuvakuutus tai muu sitä vastaava järjestely rautatieliikenteen harjoittamisesta toiselle aiheutuneen sellaisen vahingon varalle, josta rautatieliikenteen harjoittaja on lain tai sopimuksen perusteella vastuussa. Tällaisen vakuutuksen tai sitä vastaavan järjestelyn on oltava voimassa koko sen ajan, jolloin rautatieliikennettä harjoitetaan.
12 § Turvallisuustodistus (RTL 11 §)
Ratahallintokeskuksen on tässä pykälässä säädetyin edellytyksin hakemuksesta myönnettävä turvallisuustodistus tai hyväksyttävä muualla Euroopan talousalueella myönnetty turvallisuustodistus [ ] viiden vuoden määräajaksi. Muualla Euroopan talousalueella myönnetyn turvallisuustodistuksen osalta Ratahallintokeskus voi erityisistä syistä edellyttää hakijalta lisäselvitystä Suomessa harjoitettavaksi aiotusta liikenteestä.
Hakijan on turvallisuustodistuksen myöntämiseksi tai hyväksymiseksi toimitettava Ratahallintokeskukselle tiedot:
1) hakijan turvallisuudenhallintajärjestelmästä ja muista hakijan sisäisistä järjestelyistä, joilla varmistetaan rautatieliikenteen harjoittamista koskevien säännösten ja määräysten noudattaminen;
2) liikenneturvallisuudesta vastaavan johdon ja henkilöstön pätevyydestä ja ammatillisesta koulutuksesta; sekä
3) käytettävästä rautateiden liikkuvasta kalustosta sekä huolto- ja kunnossapitojärjestelmästä siltä osin kuin niistä ei ole aikaisemmin toimitettu selvitystä Ratahallintokeskukselle muussa yhteydessä.
Ratahallintokeskuksen on ratkaistava turvallisuustodistuksen myöntämistä tai hyväksymistä koskeva asia neljän kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Ratahallintokeskus voi myöntää tai hyväksyä turvallisuustodistuksen koskemaan valtion rataverkkoa kokonaisuudessaan tai yksittäisiä rautatiereittejä. Turvallisuustodistukseen voidaan muutoinkin sisällyttää rautatieliikenteen turvallisuutta koskevia ehtoja, joiden perusteena on rautatieliikenteen turvallisuuden varmistaminen ottaen huomioon hakijan rautatieliikenteen luonne ja laajuus. Tietyllä rataosalla liikennöitäessä rautatieliikenteen harjoittajien tulee kuitenkin aina täyttää yhtäläiset turvallisuusehdot.
Jos rautatieyrityksen tai rautatieyritysten kansainvälisen yhteenliittymän harjoittaman rautatieliikenteen luonne tai laajuus muuttuu oleellisesti, tulee sen hakea uusi turvallisuustodistus tai pyytää Ratahallintokeskusta hyväksymään turvallisuustodistus uudelleen. Ratahallintokeskus voi peruuttaa turvallisuustodistuksen tai muualla Euroopan talousalueella myönnetyn turvallisuustodistuksen hyväksynnän, jos rautatieyritys tai rautatieyritysten kansainvälinen yhteenliittymä toimii vakavasti vastoin sitä, mitä rautatieliikenteen harjoittamisesta säädetään tai määrätään.
13 § Rautatieliikenteen harjoittamisen aloittaminen ja keskeyttäminen (RTL 12 §)
Toimiluvan haltijalla on oikeus rautatieliikenteen harjoittamisen aloittamiseen, mikäli:
1) toimiluvan haltijalla on 12 §:n mukainen Ratahallintokeskuksen myöntämä tai hyväksymä turvallisuustodistus, joka kattaa kaikki ne rautatiereitit, joilla liikennettä aiotaan harjoittaa;
2) toimiluvan haltija on tehnyt Ratahallintokeskuksen kanssa sopimuksen liikenteenohjauspalvelujen käytöstä, turvallisuusasioiden tarkemmasta järjestämisestä, järjestelyratapihojen, seisontaraiteiden ja muiden raiteistojen käytöstä sekä muista tarvittavista käytännön järjestelyistä; sekä
3) tämän lain ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuslain sekä näiden lakien nojalla säädetyt tai määrätyt rautatieliikenteen harjoittamisen edellytykset täyttyvät muutoin.
Ratahallintokeskuksen tulee tehdä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu sopimus jokaisen toimiluvan haltijan kanssa yhtäläisin ja kohtuullisin ehdoin. Ratahallintokeskus ei saa kuitenkaan tehdä sopimusta ennen kuin toimiluvan haltija täyttää 1 momentin mukaiset muut edellytykset rautatieliikenteen aloittamiselle.
Toimiluvan haltijan on aloitettava toimintansa kuuden kuukauden kuluessa toimiluvan myöntämisestä. Ministeriö voi toimiluvan haltijan pyynnöstä ottaen huomioon tarjottavien palvelujen erityinen luonne päättää, että toiminta saadaan aloittaa myöhemmin kuin kuuden kuukauden kuluessa toimiluvan myöntämisestä. Jos toimiluvan haltija ei ole aloittanut toimintaansa kuuden kuukauden kuluessa toimiluvan myöntämisestä tai on keskeyttänyt toimintansa yhtäjaksoisesti vähintään kuudeksi kuukaudeksi, ministeriö voi pyytää toimiluvan haltijalta lisäselvitystä toimiluvan voimassaolon edellytysten selvittämiseksi.
3 luku
Rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavat palvelut ja ratamaksu
14 § Ratahallintokeskuksen rautatieliikenteen harjoittajille tarjoamat palvelut (RTL 13 §)
Ratahallintokeskuksen on tarjottava rautatieliikenteen harjoittajille tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin rataverkon vähimmäiskäyttöpalveluja ja rataverkon käyttömahdollisuuksiin kuuluvia raideyhteyksiä palveluihin pääsemiseksi noudattaen, mitä rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/14/EY, jäljempänä kapasiteetti- ja ratamaksudirektiivi, liitteessä II säädetään. Näistä palveluista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Tieto palvelujen yksityiskohdista ja saatavuudesta ja käytettävissä olevista raideyhteyksistä on sisällytettävä verkkoselostukseen.
Ratahallintokeskus voi tarjota rautatieliikenteen harjoittajille rataverkon käyttömahdollisuuksiin kuuluvia palveluja, rataverkon käytön lisäpalveluja ja oheispalveluja sekä sopia näistä palveluista ja muista hyödykkeistä. Tarkemmat säännökset rataverkon käytön lisäpalveluista ja oheispalveluista annetaan valtioneuvoston asetuksella. Tieto tarjottavista palveluista ja muista hyödykkeistä sekä niiden yksityiskohdista ja saatavuudesta on sisällytettävä verkkoselostukseen. Ratahallintokeskuksen on tarjottava tässä momentissa tarkoitettuja palveluja ja muita hyödykkeitä verkkoselostuksesta julkaistujen tietojen mukaisesti kaikille rautatieliikenteen harjoittajille rautatiereittikohtaisesti yhtäläisin ja tasapuolisin ehdoin liikennetarpeiden mukaisesti.
15 § Ratamaksu (RTL 14 §)
Ratamaksuna peritään ratamaksun perusmaksua ja muita ratamaksuun liittyviä erikseen säädettyjä maksuja (ratamaksu).
Ratahallintokeskuksen on perittävä ratamaksun perusmaksua rautatieliikenteen harjoittajilta tasapuolisesti ja syrjimättömin ehdoin 14 §:n 1 momentissa tarkoitetuista palveluista ja muista momentissa tarkoitetuista hyödykkeistä niiden käytön mukaisesti noudattaen, mitä kapasiteetti- ja ratamaksudirektiivin II luvussa säädetään. Rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavista 14 §:n 1 momentissa tarkoitetuista palveluista ja muista hyödykkeistä perittävän ratamaksun perusmaksun tulee perustua aina niihin radanpidon kustannuksiin, joita rautatieliikenteen harjoittaminen aiheuttaa suoraan rataverkolle ja radanpidolle.
Ratamaksun perusmaksun määrästä annetaan tarkemmat säännökset liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.
16 § Ratamaksun periminen (RTL 15 §)
Ratahallintokeskus päättää ratamaksun perusmaksun maksuunpanosta ja perii maksut kalenterikuukausittain rautatieliikenteen harjoittajilta. Ratahallintokeskuksen maksuunpanemat ratamaksut ovat ulosottokelpoisia ilman tuomiota tai päätöstä.
4 luku
Rataverkon käyttö ja ratakapasiteetti
17 § Rataverkolle pääsyyn oikeutetut rautatieyritykset ja rautatieyritysten kansainväliset yhteenliittymät (RTL 16 §)
Tämän luvun mukaisesti myönnettyä ratakapasiteettia saavat käyttää seuraavat rautatieyritykset ja rautatieyritysten kansainväliset yhteenliittymät harjoitettavan rautatieliikenteen mukaisesti:
1) Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden välisessä kansainvälisessä rautatieliikenteessä 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettu rautatieyritys tai rautatieyritysten kansainvälinen yhteenliittymä;
2) kotimaisessa tavara- ja henkilöliikenteessä sekä Suomen ja Venäjän välisessä rautatieyhdysliikenteessä Valtionrautateiden muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun lain (20/1995) 1 §:ssä tarkoitetun osakeyhtiön rautatieliikennettä harjoittava tytäryhtiö; sekä
3) kotimaisessa tavara- ja henkilöliikenteessä 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettu rautatieyritys tai rautatieyritysten kansainvälinen yhteenliittymä sellaisten liikennepaikkojen väleillä, joilla Valtionrautateiden muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun lain (20/1995) 1 §:ssä tarkoitetun osakeyhtiön rautatieliikennettä harjoittava tytäryhtiö ei harjoita rautatieliikennettä lyhintä reittiä sekä yhtiön luopuessa kokonaan tai osittain ratakapasiteetista.
Tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetut rautatieyritykset ja rautatieyritysten kansainväliset yhteenliittymät saavat käyttää rataverkon liikennepaikkoja harjoittamaansa liikennettä varten 13 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen sopimuksen mukaisin ehdoin. Myös muu yritys tai yhteisö saa käyttää rataverkon yksittäistä liikennepaikkaa rautatieliikenteeseen edellyttäen, että liikennöinti palvelee liikennepaikkaan liitettyä yksityisraidetta ja että liikennöinnistä on sovittu Ratahallintokeskuksen kanssa yhtäläisin ja kohtuullisin ehdoin.
18 § Ratakapasiteetin hakeminen (RTL 17 §)
Ratakapasiteettia on haettava Ratahallintokeskukselta kutakin aikataulukautta varten valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävässä määräajassa. Uutta ratakapasiteettia tai ratakapasiteetin muutosta voidaan hakea säännöllistä liikennettä varten myös aikataulukauden aikana. Tarkemmat säännökset ratakapasiteetin hakemisesta ja hakuajoista sekä rautatieliikenteen aikataulukaudesta ja siihen liittyvistä määräajoista annetaan valtioneuvoston asetuksella noudattaen, mitä kapasiteetti- ja ratamaksudirektiivin liitteessä III säädetään.
Rautatieyritys ja rautatieyritysten kansainvälinen yhteenliittymä voivat hakea Ratahallintokeskukselta ratakapasiteettia myös sellaista Euroopan talousalueen kansainvälistä rautatiereittiä varten, josta vain osa kuuluu tässä laissa tarkoitettuun rataverkkoon.
19 § Ratakapasiteettihakemusten etusijajärjestykset (RTL 18 §)
Jos muulle liikenteelle on osoitettavissa riittävästi vaihtoehtoisia rautatiereittejä, voidaan tietty rautatiereitti tai sen osa osoittaa Ratahallintokeskuksen antamalla määräyksellä erikoistuneeksi ratakapasiteetiksi noudattaen, mitä siitä kapasiteetti- ja ratamaksudirektiivin 24 artiklassa säädetään. Erikoistuneen ratakapasiteetin rautatiereitillä tai sen osalla ratakapasiteetin etusija on liikenteellä, jota varten ratakapasiteetti on erikoistunut.
Jos haetun ratakapasiteetin yhteensovittaminen ei ole 20 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla mahdollista, Ratahallintokeskuksen on päätöksellään tällöin todettava rautatiereitti tai sen osa tältä osin ylikuormitetuksi ratakapasiteetiksi. Ratakapasiteetti voidaan nimetä ylikuormitetuksi myös, jos ratakapasiteetin ylikuormittuminen on aikataulukauden aikana ilmeistä. Ratahallintokeskus voi antaa tarkemmat määräykset rautatiereitin etusijajärjestyksistä, joiden mukaisesti määrätty liikennetyyppi voi saada etusijan ylikuormittuneen ratakapasiteetin jakamisessa.
20 § Yksittäistä etusijajärjestystä koskeva päätös (RTL 19 §)
Jos samaa ratakapasiteettia on hakenut useampi hakija tai haettu ratakapasiteetti vaikuttaa toisen hakijan hakemaan ratakapasiteettiin, Ratahallintokeskuksen on ensisijaisesti pyrittävä sovittelemaan ratakapasiteetin hakemista koskeva asia hakijoiden kesken. Ratahallintokeskus voi tällöin tarjota hakijalle sellaista ratakapasiteettia, joka ei oleellisesti poikkea tämän hakemasta ratakapasiteetista.
Jos 1 momentissa tarkoitetussa ratakapasiteettihakemusten yhteensovittamismenettelyssä ei saada hakijoiden kesken sovintoa, Ratahallintokeskus voi aikatauluehdotuksen laatimista varten ratkaista yksittäistapausta koskevan etusijajärjestyksen tässä luvussa säädetyin perustein. Ratahallintokeskuksen on ratkaistava etusijajärjestys viimeistään kymmenen päivän kuluessa 1 momentissa tarkoitetun sovittelun päättymisestä.
Ylikuormitetun ratakapasiteetin osalta Ratahallintokeskus voi etusijajärjestystä koskevalla päätöksellään poiketa tämän luvun mukaisesta etusijajärjestyksestä sellaisen hakijan eduksi, joka harjoittaa kansainvälistä liikennettä tai jonka harjoittama liikenne ylläpitää tai parantaa rautatiekuljetusjärjestelmän tai joukkoliikenteen toimivuutta muutoin taikka jonka hakemuksen hylkääminen aiheuttaa hakijalle, rautatieyritykselle, rautatieyritysten kansainväliselle yhteenliittymälle tai näiden asiakkaan liiketoiminnalle kohtuutonta haittaa.
21 § Aikatauluehdotuksen laadinta ja asianosaisten kuuleminen (RTL 20 §)
Ratahallintokeskuksen on laadittava hakemusten perusteella aikatauluehdotus seuraavaa aikataulukautta varten viimeistään neljän kuukauden kuluessa ratakapasiteetin hakuajan päättymisestä. Aikatauluehdotukseen voidaan sisällyttää tiedot hakijalle myönnettäväksi ehdotettavasta ratakapasiteetista ainoastaan siinä laajuudessa ja sellaisin rajoituksin kuin mitä ratakapasiteetin käyttö liikenteenohjauksen toteuttamiseksi edellyttää.
Aikatauluehdotuksen tulee perustua ensisijaisesti haetun ratakapasiteetin myöntämiseen edellyttäen, että ratakapasiteetin mukaisilla aikatauluilla voidaan harjoittaa rautatieliikennettä teknisten vaatimusten ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Ratahallintokeskus voi kuitenkin tarjota ratakapasiteetinjaon parantamiseksi hakijalle sellaista ratakapasiteettia, joka ei oleellisesti poikkea tämän hakemasta ratakapasiteetista. Ratakapasiteetti voidaan jättää myös jakamatta edellyttäen, että aikataulukautta varten tarvitaan varakapasiteettia rautatieliikenteen etusijajärjestyksen vuoksi.
Ratahallintokeskuksen on toimitettava aikatauluehdotus tiedoksi ratakapasiteetin hakijoille viimeistään 1 momentissa tarkoitettuun määräaikaan mennessä ja varattava hakijoille tilaisuus tulla kuulluksi. Kuulemisaika on 30 päivää aikatauluehdotuksen tiedoksiannosta. Tavaraliikenteen rautatiekuljetuspalveluita hankkivilla asiakkailla ja rautatiekuljetuspalveluiden ostajia edustavilla yhteisöillä on oikeus antaa lausunto aikatauluehdotuksesta 30 päivän kuulemisaikana, joka alkaa kulua näiden asianosaisten osalta Ratahallintokeskuksen määräyskokoelmassa julkaistavasta aikatauluehdotuksen valmistumista koskevasta ilmoituksesta.
22 § Ratakapasiteetin jakaminen (RTL 21 §)
Ratahallintokeskuksen on päätettävä aikatauluehdotuksen ja 21 §:n 3 momentin kuulemisen perusteella ratakapasiteetin jakamisesta tasapuolisin ja syrjimättömin perustein. Ratahallintokeskuksen on tällöin otettava huomioon henkilö- ja tavaraliikenteen tarpeet [ ]. Päätöstä tehtäessä on otettava huomioon myös erikoistuneen ja ylikuormittuneen ratakapasiteetin mukaan määräytyvät etusijajärjestykset, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu.
Päätös säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin muuttamisesta tai uudelleenjakamisesta aikataulukauden aikana on tehtävä 1 momentin mukaisin perustein noudattaen, mitä menettelystä 18 §:n 1 momentissa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään.
23 § Kiireellinen ratakapasiteettihakemus (RTL 22 §)
Ratakapasiteetin hakija ja museoliikennettä harjoittava yhteisö voivat hakea Ratahallintokeskukselta ratakapasiteettia valtioneuvoston asetuksella säädetyistä määräajoista riippumatta, jos hakija tarvitsee viipymättä ratakapasiteettia tilapäisesti yhtä tai useampaa rautatiereittiä varten. Ratahallintokeskuksen on tällöin annettava päätös ratakapasiteettihakemukseen kahdenkymmenenneljän tunnin kuluessa hakemuksen jättämisestä.
Ratahallintokeskuksen on myönnettävä haettu ratakapasiteetti, jos hakemuksessa tarkoitettuun käyttöön on osoitettavissa riittävästi ratakapasiteettia. Jollei 20 §:stä tai 22 §:n 1 momentista muuta johdu, ratakapasiteetti on myönnettävä sitä ensin hakeneelle.
Kiireellinen ratakapasiteettihakemus on tehtävä kirjallisesti. Hakemus voidaan saattaa käsiteltäväksi kuitenkin myös sähköisesti siten kuin siitä säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003). Lain säännöksistä poiketen sähköisesti vireille tulleeseen hakemukseen annettu ratkaisu voidaan antaa hakijalle tiedoksi myös telekopiona tai sähköpostina. Päätös katsotaan tällöin annetuksi tiedoksi, kun telekopio tai sähköposti on lähetetty hakijalle.
24 § Ratakapasiteetin käyttö ja peruuttaminen (RTL 23 §)
Ratakapasiteetin hakija ei saa luovuttaa myönnettyä ratakapasiteettia toiselle. Rautatieyritys voi kuitenkin käyttää sellaista ratakapasiteettia, joka on myönnetty muulle kuin rautatieliikenteen harjoittajan asemassa olevalle hakijalle ja jota käytetään tämän hakemaa liikennettä varten. Jos rautatieyritys kuitenkin käyttää ratakapasiteettia tämän momentin vastaisesti, Ratahallintokeskuksen on tältä osin peruutettava hakijalle myönnetty ratakapasiteetti.
Ratahallintokeskus antaa tarkemmat määräykset rautatiereittikohtaisista ratakapasiteetin vähimmäiskäytön kynnysmääristä. Ratahallintokeskus voi peruuttaa hakijalle myönnetyn ratakapasiteetin tai osan siitä, jos hakija on käyttänyt ratakapasiteettia vähintään 30 päivän aikana vähemmän kuin rautatiereitin tai sen osan mukainen kynnysmäärä edellyttää. Ennen peruuttamista on kuultava hakijan niitä kuljetusasiakkaita, joiden liikennetarpeeseen myönnetty ratakapasiteetti perustuu.
Ratakapasiteettia ei saa [ ] peruuttaa, jos käyttämättä jättäminen on johtunut hakijasta tai ratakapasiteettia käyttävästä rautatieyrityksestä riippumattomista muista kuin taloudellisista syistä. Ratahallintokeskus voi peruuttaa ratakapasiteetin aina siltä ajalta, jolloin rautatieyrityksellä ei ole turvallisuustodistusta rautatieliikenteen harjoittamista varten.
Ratahallintokeskus voi poistaa ratakapasiteetin käytöstä kokonaan tai osittain sellaisella rautatiereitillä, joka on rataverkon teknisestä viasta taikka onnettomuudesta tai vauriotapahtumasta johtuvasta syystä tilapäisesti poissa käytöstä. Ratahallintokeskuksen on tällöin mahdollisuuksien mukaan tarjottava vaihtoehtoisia rautatiereittejä ratakapasiteetin haltijalle alkuperäistä reittiä vastaavaa ratamaksua vastaan. Ratahallintokeskus on velvollinen korvaamaan ratakapasiteetin haltijalle aiheutuvan vahingon mikäli vahinko johtuu Ratahallintokeskuksen tuottamuksesta.
25 § Puitesopimukset (RTL 24 §)
Ratahallintokeskuksen on vaadittaessa tehtävä ratakapasiteetin hakijan kanssa ratakapasiteetin käytöstä puitesopimus, jonka tarkoituksena on määrittää hakijan tarvitseman ratakapasiteetin ominaispiirteet. Puitesopimus ei kuitenkaan oikeuta ratakapasiteetin hakijaa saamaan sopimuksen mukaista ratakapasiteettia. Ratahallintokeskuksen tulee myöntää myös puitesopimuksen mukainen ratakapasiteetti hakemuksesta tämän luvun mukaisessa menettelyssä ja tässä luvussa säädetyin perustein. Puitesopimus ei muutoinkaan rajoita tämän luvun muiden säännösten soveltamista muihin ratakapasiteetin hakijoihin.
Puitesopimus on tehtävä vähintään viideksitoista ja enintään X vuodeksi. X vuotta pitempien sopimusten tekemisen perusteena voivat olla vain sopijapuolen kuljetusliiketoimintaan liittyvät sopimukset, erityisinvestoinnit tai erityiset liiketoimintariskit sekä erityisen painavat syyt, jotka perustuvat sopijapuolen laajoihin ja pitkäaikaisiin investointeihin ja tällaisiin toimiin sisältyviin sopimussitoumuksiin.
Tieto puitesopimuksesta ja pääpiirteet siinä sovitusta ratakapasiteetista ovat julkisia. Muilta osin sopimuksen julkisuuteen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999). Ministeriöllä on kuitenkin oikeus saada tiedot salassapitosäännösten estämättä puitesopimuksia koskevista neuvotteluista, sopimusten tekemisestä ja niiden perusteista sekä puitesopimusten ehdoista.
5 luku
Rautatieliikenteen turvallisuus
26 § Rautatieliikenteen turvallisuuden perusteet (RTL 25 §)
Rautatieliikenteen harjoittajalla tulee olla turvallisuuden takaava organisaatio ja tarvittavat sisäiset ohjeet toiminnan johtamista ja valvontaa varten. Rautatieliikenteen harjoittaja vastaa toimintansa turvallisuudesta ja siitä, että sen toiminnassa noudatetaan rautatieliikennettä koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Rautatieliikenteen harjoittamista koskevista teknisistä vaatimuksista ja turvallisuusvaatimuksista säädetään rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuslain 3 §:ssä.
27 § Liikenneturvallisuustehtävissä toimivien henkilöiden kelpoisuusvaatimukset (RTL 26 §)
Rautateiden liikkuvan kaluston kuljettajilla, liikenteenohjaukseen osallistuvilla sekä muilla välittömästi liikenneturvallisuustehtävissä toimivilla henkilöillä tulee olla tehtävien asianmukaisen hoitamisen vaatima terveys, koulutus ja muu kelpoisuus sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty.
28 § Liikenteenohjaus (RTL 27 §)
Ratahallintokeskus vastaa rataverkon liikenteenohjauksesta. Ratahallintokeskus järjestää liikenteenohjauksen tai hankkii liikenteenohjauspalvelut julkisilta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Ratahallintokeskus voi myös sopia yksityisraiteen haltijan kanssa liikenteenohjauksen järjestämisestä yksityisraiteella tai jollakin sen osalla.
29 § Rautateiden liikkuvan kaluston katsastusjärjestelmä (RTL 28 §)
Ratahallintokeskus vastaa sellaisen rautateiden liikkuvan kaluston katsastusjärjestelmästä, jolle ei ole myönnetty rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuslain 5 §:ssä tarkoitettua osajärjestelmän käyttöönottolupaa. Tällainen rautateiden liikkuva kalusto kuuluu Ratahallintokeskuksen katsastusjärjestelmän piiriin. Ratahallintokeskus järjestää katsastuksen tai hankkii katsastuspalvelut julkisilta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Ratahallintokeskus antaa kuitenkin katsastusta koskevat ja siihen liittyvät hallintopäätökset.
Rautateiden liikkuva kalusto kuuluu katsastusjärjestelmän piiriin myös siltä osin kuin käyttöönottolupaa annettaessa tai kaluston valvonnassa ei käytetä rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuslain 7 §:ssä tarkoitetun ilmoitetun laitoksen suorittamaa arviointia.
Tämän pykälän 1 ja 2 momentin estämättä myös 2 momentissa tarkoitettua ilmoitettua laitosta voidaan käyttää tässä pykälässä tarkoitettujen katsastusten suorittamiseen. Toimintaan sovelletaan tällöin rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuslakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
30 § Liikenteenohjauspalveluille ja rautateiden liikkuvan kaluston katsastuspalveluille asetettavat vaatimukset (RTL 29 §)
Liikenteenohjauspalveluja ja rautateiden liikkuvan kaluston katsastuspalveluja tarjoavalla yrityksellä tulee olla turvallisuuden takaava organisaatio ja Ratahallintokeskuksen vahvistamat ohjeet toiminnan johtamista ja valvontaa varten. Palveluja on tarjottava tasapuolisesti kaikille rautatieyrityksille. Liikenteenohjauspalveluja tarjoavan yrityksen toiminnassa on noudatettava hyvän hallinnon vaatimuksia.
Rautateiden liikkuvan kaluston katsastustehtäviä hoitavien henkilöiden on oltava tehtäviin sopivia ja ammatillisesti päteviä. Liikkuvan kaluston katsastustehtäviä hoitavan yrityksen on toiminnassaan soveltuvin osin noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa (598/1982), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/1966), asiakirjain lähettämisestä annetussa laissa (74/1954), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa ja kielilaissa (148/1922) säädetään.
Tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetun yrityksen palveluksessa olevaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan 28 tai 29 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä.
31 § Rautatieliikenteen turvallisuuden valvonta (RTL 30 §)
Ratahallintokeskus valvoo rautatieliikenteen turvallisuutta valtion rataverkolla [ ] sekä yksityisraiteilla.
Rautatieliikenteen harjoittajan, liikenteenohjauspalveluja tarjoavan yrityksen sekä rautateiden liikkuvan kaluston katsastuspalveluja tarjoavan yrityksen on salassapitovelvollisuuden estämättä annettava Ratahallintokeskukselle sen valvontatehtävän suorittamiseksi tarvitsemat tiedot.
32 § Rautatieliikenteessä tapahtuviin onnettomuuksiin varautuminen (RTL 31 §)
Rautatieliikenteen harjoittajan on varauduttava rautatieliikenteessä mahdollisesti tapahtuviin onnettomuuksiin tai rautatieliikennettä uhkaavan vaaran varalta. Ratahallintokeskus voi yksittäistapauksessa määrätä, mihin toimenpiteisiin rautatieliikenteen harjoittajan on ennakolta ryhdyttävä rautatieliikenteessä sattuneen onnettomuuden tai rautatieliikennettä uhkaavan vaaran varalta.
Ratahallintokeskus voi velvoittaa rautatieyrityksen ja sen, joka suorittaa liikenneturvallisuuteen liittyviä tehtäviä rautatieliikenteessä, osallistumaan pelastuspalveluharjoituksiin ja rautatieliikenteen pelastuspalveluun, kuitenkin enintään viideksi vuorokaudeksi vuodessa.
33 § Rautatieonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta (RTL 32 §)
Rautatiellä tapahtuneen onnettomuuden ja vaaratilanteen tutkinnasta säädetään onnettomuuksien tutkinnasta annetussa laissa (373/1985).
Ratahallintokeskus voi tutkia muut kuin 1 momentin mukaan tutkittavana olevat vaaratilanteet ja tapahtumat, jos se on tarpeen rautateiden turvallisuuden edistämiseksi.
6 luku
Rautatien lakkauttaminen
34 § Rautatien lakkauttaminen (osia MTL 89 §:n periaatteista)
Mikäli radanpito jollakin rataosalla ei enää ole yleisen edun mukaista, rataosa voidaan lakkauttaa. Yleistä etua harkittaessa on otettava huomioon lakkauttamisen vaikutus rautatieliikenteen harjoittajan, rataosan vaikutusalueen kuntien ja rahtiasiakkaitten talouteen. Mikäli rataosalla harjoitettu liikenne ei ole rautatieyrityksille tappiollista, rataosan lakkauttamisen ei katsota olevan yleisen edun mukaista ellei toisin näytetä.
Rautatien lakkauttamista suunniteltaessa on toteutettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468 / 1994) 2 §:n tarkoittama ympäristövaikutusten arviointimenettely.
35 § Vuorovaikutus (MTL 27 §)
Lakkauttamisesta on laadittava suunnitelma, jossa on otettava huomioon 34 §:ssä mainitut seikat. Suunnitelmassa on määrättävä, mistä lukien lakkautus tulee voimaan.
Lakkauttamissuunnitelmaa laadittaessa on niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa vaikuttaa, varattava mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun, arvioida suunnitelman vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiassa.
Ennen suunnitelman hyväksymistä on 2 momentissa mainituille tahoille varattava tilaisuus muistutuksen tekemiseen suunnitelmasta. Tässä tarkoituksessa tulee kunnan pitää lakkauttamissuunnitelma yleisesti nähtävänä 30 päivän ajan. Muistutukset suunnitelmaa vastaan on toimitettava kunnalle ennen nähtävänä oloajan päättymistä. Kunnan tulee toimittaa lausuntonsa nähtävillä olleesta suunnitelmasta ja sitä vastaan tehdyistä muistutuksista sekä jätetyt muistutuskirjelmät radanpitäjälle. Suunnitelman nähtäväksi asettamisesta sekä muistutusten tekemistavasta ja -ajasta on kunnan kuulutettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset asianomaisessa kunnassa julkaistaan.
Muistutuksen tehneille, joiden osoite on radanpitäjän tiedossa, on ilmoitettava radanpitäjän perusteltu kannanotto esitettyyn muistutukseen.
Ennen suunnitelman hyväksymistä radanpitäjän on pyydettävä lakkauttamissuunnitelmasta lausunto rautatieliikenteen harjoittajilta ja heidän rahtiasiakkailtaan, lakkautettavan rataosan yksityisraiteiden haltijoilta sekä niiltä alueellisilta ympäristökeskuksilta, maakunnan liitoilta ja kunnilta, joiden alueelle suunnitelma sijoittuu tai joiden alueella suunnitelman vaikutukset muutoin ilmenevät. Radanpitäjän tulee pyytää muulta viranomaiselta lausunto, jos se on päätöksentekoharkinnassa tarpeen ja ottaa muun viranomaisen lausunto huomioon, jos tällainen lausunto vapaaehtoisesti annetaan.
Tarkemmat säännökset vuorovaikutusmenettelystä annetaan valtioneuvoston asetuksella.
36 § Päätösten yleinen tiedoksi antaminen ja tiedoksisaanti (MTL 103 §)
Rautatien lakkauttamista koskeva päätös on annettava yleisesti tiedoksi. Päätöksen tiedoksi antamiseksi on radanpitäjän toimitettava päätös ja sen perusteena olevat asiakirjat asianomaiseen kuntaan, jonka on ilmoitettava niiden nähtäväksi asettamisesta siten kuin kuntalain (365 / 1995) 64 §:ssä säädetään. Päätös ja asiakirjat on pidettävä kunnassa yleisesti nähtävinä 30 päivän ajan. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen silloin, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville.
37 § Päätösten ilmoittaminen muistutuksen tehneille ja muille asianosaisille (MTL 104 §)
Radanpitäjän tulee lähettää lakkauttamissuunnitelman hyväksymispäätöksestä ilmoitus niille suunnitelman johdosta muistutuksen tehneille, joiden osoite on tiedossa. Ilmoitus on lähetettävä samanaikaisesti kuin päätös 36 §:n mukaisesti annetaan yleisesti tiedoksi.
Radanpitäjän tulee lähettää lakkauttamissuunnitelman hyväksymispäätöksestä ilmoitus rautatieliikenteen harjoittajille ja heidän rahtiasiakkailleen, yksityisraiteiden haltijoille, kunnalle, alueelliselle ympäristökeskukselle ja maakunnan liitolle sekä tarvittaessa muullekin viranomaiselle. Ilmoitukseen tulee liittää jäljennös suunnitelmasta.
38 § Muutoksenhaku (MTL 105 §)
Tämän luvun nojalla tehtyyn lakkauttamispäätökseen haetaan muutosta valittamalla hallintolainkäyttölain (586 / 1996) mukaan.
Lakkauttamissuunnitelmasta muistutuksen tehneillä, rautatieliikenteen harjoittajilla ja heidän rahtiasiakkaillaan, yksityisraiteiden haltijoilla sekä kunnalla, alueellisella ympäristökeskuksella ja maakunnan liitolla on oikeus hakea valittamalla muutosta sellaisesta lakkauttamispäätöksestä, jonka vaikutukset ulottuvat kunnan alueelle tai viranomaisen toimialueelle.
Rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä tai säätiöllä on oikeus toimialaansa kuuluvissa asioissa hakea valittamalla muutosta sellaisesta lakkauttamissuunnitelman hyväksymispäätöksestä, jonka vaikutukset ulottuvat yhteisön tai säätiön toiminta-alueelle.
39 § Entinen rautatiealue ja sen rakenteet ja laitteet (MTL 90 §)
Entinen rautatiealue säilyy valtion omistuksessa. Sitä saadaan käyttää vaellusreittinä, pyörätienä tai muutoinkin siten, että rautatien uudelleen rakentaminen ei esty. Myös rautatiealueen rakenteet ja laitteet on säilytettävä.
7 luku
40 § Varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin (RTL 33 §)
Ratahallintokeskuksen ja rautatieyrityksen on varautumisen avulla huolehdittava siitä, että niiden toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi myös valmiuslaissa (1080/1991) tarkoitetuissa poikkeusoloissa sekä niihin verrattavissa normaaliolojen häiriötilanteissa. Oman toimintansa varmistamisen lisäksi Ratahallintokeskuksen tulee varmistaa rataverkon liikennöitävyys myös erilaisissa poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa.
Varautumistoimia johtaa ja sovittaa yhteen ministeriö, joka antaa tarpeelliset ohjeet varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvistä yksityiskohdista.
41 § Velvollisuus palvelujen tarjoamiseen (RTL 34 §)
Rautatieyritys, rautatieyritysten kansainvälinen yhteenliittymä ja rautatieliikenteen palveluja tarjoava yhtiö tai muu yhteisö on velvollinen tarjoamaan kapasiteetti- ja ratamaksudirektiivin II liitteen 2 kohdassa tarkoitettuja rataverkon käyttömahdollisuuksiin kuuluvia palveluja raideyhteyksineen rautatieliikenteen harjoittajan käyttöön tasapuolisesti ja syrjimättömästi korvausta vastaan, jos palveluja tarjoaa ainoastaan yksi yhtiö tai muu yhteisö eikä palveluja voida muutoin kohtuudella järjestää. Korvauksen tulee olla tasapuolinen kaikkia rautatieyrityksiä kohtaan ja kohtuullinen palveluista aiheutuneisiin kustannuksiin nähden.
Tarkemmat säännökset tässä pykälässä tarkoitetuista palveluista ja raideyhteyksistä annetaan valtioneuvoston asetuksella.
42 § Ratakapasiteettia koskeva arviointi ja ratakapasiteetin vahvistamissuunnitelma (RTL 35 §)
Jos Ratahallintokeskus toteaa rautatiereitin 19 §:n 2 momentin nojalla ylikuormitetuksi, sen on laadittava kuuden kuukauden kuluessa ylikuormittumisen toteamisesta ratakapasiteettia koskeva arviointi. Arvioinnissa on selvitettävä rautatiereitin ylikuormittumisen syyt sekä ne Ratahallintokeskuksen toimenpiteet, joilla se voi poistaa tai vähentää ylikuormittumista arvioitavana olevalla rautatiereitillä. Arvioinnissa on kuultava 35 §:n 5 momentissa mainittuja tahoja.
Jos Ratahallintokeskus on tehnyt 1 momentissa tarkoitetun ratakapasiteettia koskevan arvioinnin, sen on tämän jälkeen tehtävä ratakapasiteetin vahvistamissuunnitelma ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa arvioinnin valmistumisesta. Ratakapasiteetin vahvistamissuunnitelmassa on yksilöitävä ylikuormituksen syyt, rautatieliikenteen todennäköinen kehittyminen, [ ] sekä ratakapasiteetin vahvistamisen vaihtoehdot [ ] ottaen huomioon kustannus-hyötyanalyysiin perustuvat arviot esitetyistä vaihtoehdoista sekä edellytykset ratamaksuun liittyvien maksujen muuttamiseen.
43 § Museoliikenne (RTL 36 §)
Ratahallintokeskus voi 17 §:n estämättä myöntää oikeuden rataverkolle pääsyyn museoliikennettä harjoittavalle yhteisölle museoliikennettä varten. Museoliikenteen harjoittamisen edellytyksiin ja museoliikenteen harjoittamiseen sovelletaan, mitä liikennöinnistä, rautatieliikenteen harjoittamisesta ja liikenneturvallisuustehtävistä tässä laissa tai muussa laissa säädetään taikka sen nojalla säädetään tai määrätään. Museoliikenteen harjoittajalta ei kuitenkaan vaadita 6 §:n mukaista toimilupaa. Museoliikenteen harjoittajan ratakapasiteettihakemus käsitellään aina kiireellisenä sen mukaan kuin 23 §:ssä säädetään.
Museoliikenteen harjoittajalla tulee olla 12 §:ssä tarkoitettu turvallisuustodistus, joka on myönnettävä pykälässä säädetyin edellytyksin erikseen museoliikennettä varten. Museoliikenteen harjoittajaan sovelletaan lisäksi, mitä tämän lain 13 §:ssä säädetään toimiluvan haltijasta sekä 24 §:ssä ratakapasiteetin hakijasta.
44 § Radanpitoon liittyvä liikenne (RTL 37 §)
Ratahallintokeskus voi 17 §:n estämättä myöntää oikeuden rataverkon käyttöön radanpitoon välittömästi liittyvää ratatyö- ja junaliikennettä varten radanpitoa harjoittavalle yritykselle edellyttäen, että toiminta ei vaaranna rautatieliikenteen turvallisuutta. Oikeutta ei kuitenkaan voi myöntää rautatieyritykselle tai rautatieyritysten kansainväliselle yhteenliittymälle. Tällaiseen liikenteeseen sovelletaan, mitä liikennöinnistä ja liikenneturvallisuustehtävistä tässä laissa tai muussa laissa säädetään tai lain nojalla säädetään tai määrätään.
Radanpitoa harjoittavalla yrityksellä tulee olla 12 §:ssä tarkoitettu turvallisuustodistus, joka on myönnettävä pykälässä säädetyin edellytyksin erikseen ratatyöhön liittyvää liikennettä varten. Radanpitoon liittyvä liikenne järjestetään Ratahallintokeskuksen liikenteenohjauksen johdolla siten, että liikenne ei vaikuta ratakapasiteetin hakijoiden oikeuteen käyttää näille myönnettyä ratakapasiteettia. Mikäli liikenne kuitenkin vaikuttaa ratakapasiteetin hakijoiden oikeuteen käyttää näille myönnettyä ratakapasiteettia, Ratahallintokeskus on velvollinen korvaamaan hakijoille aiheutetun vahingon.
45 § Yksityisraiteiden liittymät valtion rataverkkoon (RTL 38 §)
Valtion rataverkon ulkopuoliset raiteet on liitettävä valtion rataverkkoon tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin. Ratahallintokeskuksen kanssa tehtävä sopimus sisältää myös liittymän ylläpidon.
46 § Ratahallintokeskuksen tiedonsaantioikeus ratamaksun määräämistä, tilastointia ja tutkimusta varten (RTL 39 §)
Rautatieliikenteen harjoittajan on pyynnöstä annettava Ratahallintokeskukselle ratamaksun määräämistä varten sekä tilastointia ja tutkimusta varten tarpeelliset tiedot taloudestaan ja harjoittamastaan liikenteestä.
47 § Rautatieyrityksen kirjanpito (RTL 40 §)
Rautatieyrityksen on kirjanpidossaan noudatettava asiaa koskevia Euroopan yhteisössä ja Suomessa voimassa olevia säännöksiä. Lisäksi rautatieyrityksen on tehtävä [ ]liikenteen kannattavuutta koskeva laskelma sekä sen tuotantovälineiden määrää, arvoa ja niihin liittyviä taloudellisia vastuita koskeva vuotuinen yhteenveto, joka on julkaistava. [ ]
48 § Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka (RTL 41 §)
Ratahallintokeskus voi asettaa tämän lain nojalla antamansa velvoitteen tai kiellon tehosteeksi uhkasakon, teettämisuhan tai keskeyttämisuhan siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
49 § Sääntelyelin (RTL 42 §)
Ministeriön on sen lisäksi, mitä sen tehtävistä tämän lain nojalla muutoin säädetään, valvottava lain mukaisten vaatimusten noudattamista. Ministeriön on erityisesti varmistettava, että 15 §:ssä tarkoitettu ratamaksun perusmaksu ei ole syrjivä tai muutoin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten vastainen ja että ratakapasiteetti jaetaan tämän lain vaatimusten mukaisesti.
Ministeriöllä on oikeus saada tämän lain mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat tiedot rautatieliikenteen harjoittajilta sekä salassapitosäännösten estämättä Ratahallintokeskukselta.
50 § Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku (RTL 43 §)
Ratahallintokeskuksen tekemään päätökseen saa siihen tyytymätön asianosainen hakea oikaisua ministeriöltä, jos päätös koskee:
1) yksittäistä etusijajärjestystä ratakapasiteetin jaossa;
2) ratamaksun maksuunpanoa;
3) ratakapasiteetin jakamista;
4) kiireellisen ratakapasiteetin myöntämistä;
5) turvallisuustodistuksen myöntämistä; tai
6) sopimusta, jonka Ratahallintokeskus tekee 13 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella.
Oikaisuvaatimus on tehtävä ministeriölle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Ministeriön on ratkaistava 1 momentin nojalla tehty oikaisuvaatimus kahden kuukauden kuluessa siitä, kun oikaisuvaatimuksen tekijä on toimittanut ministeriölle kaikki ratkaisun tekemiseksi tarvittavat tiedot. Päätös oikaisuvaatimukseen on yksittäistä etusijajärjestystä, ratakapasiteetin jakoa ja kiireellistä ratakapasiteettihakemusta koskevassa asiassa kuitenkin annettava kymmenen päivän kuluessa kaikkien tarvittavien tietojen toimittamisesta.
Ministeriön oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Ratahallintokeskuksen 48 §:n nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin uhkasakkolaissa säädetään. Ratahallintokeskuksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa muutoin hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Päätöstä on valituksesta huolimatta kuitenkin noudatettava, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
Jos ministeriö ei ole kyennyt antamaan päätöstä toimilupahakemukseen 8 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassa tai ratkaisemaan oikaisuvaatimusta tämän pykälän 3 momentissa säädetyssä määräajassa taikka Ratahallintokeskus ratkaisemaan turvallisuustodistuksen myöntämistä tai hyväksymistä koskevaa asiaa 12 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassa, rautatiereitin etusijajärjestystä 20 §:n 2 momentissa säädetyssä määräajassa, antamaan aikatauluehdotusta 21 §:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa tai ratkaisemaan kiireellistä ratakapasiteettihakemusta 23 §:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa, hakijan katsotaan saaneen hakemuksensa mukaisen päätöksen.
51 § Rangaistussäännökset (RTL 44 §)
Joka harjoittaa luvanvaraista rautatieliikennettä ilman asianmukaista toimilupaa, on tuomittava luvattomasta rautatieliikenteen harjoittamisesta sakkoon.
Joka tahallaan
1) harjoittaa rautatieliikennettä 13 §:n mukaisten edellytysten puuttuessa,
2) käyttää ratakapasiteettia 18 §:n vastaisesti,
3) harjoittaa museoliikennettä vastoin 43 §:ssä säädettyjä edellytyksiä ja vaatimuksia,
4) toimii vastoin 44 §:ssä säädettyjä radanpitoon liittyvää liikennettä koskevia edellytyksiä ja vaatimuksia, tai
5) liikkuu tai oleskelee asiattomasti ratapiha-alueella, ratalinjalla, rautatiesillalla tai rautatietunnelissa, joka ei ole yleisön käytettävissä,
on tuomittava rautatielainsäädännön rikkomisesta sakkoon, jollei teko ole vähäinen tai muussa laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta.
52 § Voimaantulo (RTL 45 §)
Tämä laki tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2005.
Tällä lailla kumotaan niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen 7 päivänä maaliskuuta 2003 annettu rautatielaki.
53 § Siirtymäsäännökset (RTL 46 §)
Rataverkkolain 6 §:n nojalla annettuja Ratahallintokeskuksen määräyksiä sovelletaan sellaisinaan siihen saakka, kun niiden soveltamisesta muuta säädetään tai määrätään. Rataverkkolain 12 §:ään perustuvat tai Ratahallintokeskuksen myöntämät yksityisraideliittymäluvat jäävät sellaisinaan voimaan.
Tasavallan Presidentti
Liikenne- ja viestintäministeri