Rataverkon tavoitteellisen palvelu- ja varustelutason 2030 mukaan ratojen runkoverkolla on korkeatasoiset junayhteydet. Suurten kaupunkien väliset junamatkat ajetaan 160-200 km/h nopeudella. Koko runkoverkko on sähköistetty. Tasoristeyksiä ei runkoverkolla ole. Ratojen välityskyky on varmistettu tarvittaessa kaksoisraitein. Rautatieasemilla on hyvä palvelutaso ja toimivat liityntäyhteydet. Tavaraliikenteen keskeisellä kuljetusverkolla tarvitaan 25 tonnin akselipaino nopeustasolla 80-100 km/h. Ratapihoilla on riittävä välityskyky.
Tavoitteellinen palvelutaso 2030 edellyttää muilla valtakunnallisesti tärkeillä radoilla hyvää palvelutasoa ja kaikilla muilla radoilla kysyntää vastaavaa laatutasoa.
Isoihin kehittämishankkeisiin 150 Meur vuodessa
Isoihin kehittämishankkeisiin käytetään suunnitelman mukaan 150 Meur vuodessa, kun rahoitustaso on tällä hetkellä 135 Meur/vuosi. Rataverkon kehittämisen päätavoitteita ovat matka-aikojen lyhentäminen, akselipainojen korottaminen, välityskyvyn lisääminen ja ratapihojen toiminnallinen parantaminen. Kehittämistoimenpiteet kohdistetaan ensin vilkkaimmille rataosille ja tärkeimmille kuljetusreiteille.
Vuonna 2006 aloitettiin Ilmalan henkilöliikenteen huoltoratapihan parantaminen ja toiminnallinen kehittäminen. Hanke valmistuu 2010. Vuonna 2007 aloitetaan kolme kehittämishanketta: Seinäjoki-Oulu palvelutason parantamisen 1. vaihe, Lahti-Luumäki palvelutason parantaminen ja Keski-Pasilan ratapihan muutostyöt.
Vuosina 2008-2015 aloitetaan viisi uutta kehittämishanketta: Seinäjoki-Oulu palvelutason parantamisen 2. vaihe, Luumäki-Imatra kaksoisraide ja nopeustason nosto, Helsinki-Riihimäki välityskyvyn parantaminen, Kokkola-Vartius liikennöintiedellytysten parantaminen ja Luumäki-Vainikkala kaksoisraide.
Vuoden 2015 jälkeen aloitettavat isot kehittämiskohteet maksavat 1500 Meur. Näitä ovat: Seinäjoki-Oulu välityskyvyn parantaminen kaksoisraideosuuksin, Helsinki-Turku palvelutason ja välityskyvyn parantaminen, Orivesi-Jyväskylä välityskyvyn parantaminen kaksoisraideosuuksin, Toijala-Tampere välityskyvyn parantaminen, Tampere-Seinäjoki välityskyvyn parantaminen kaksoisraideosuuksin ja Kouvola-Kuopio palvelutason parantaminen.
Perusradanpitoon tarvitaan lisää rahaa
Maamme rataverkon pituus on 5 900 kilometriä vuonna 2006. Siitä puolet on sähköistetty. Yli-ikäisiä ratapölkkyjä ja uusimistarpeessa olevia kiskoja on vielä noin viidennes rataverkon pituudesta. Rataverkon kunto ja palvelutaso eivät vastaa tällä hetkellä liikenteen tarpeita.
Perusradanpidossa suunnitelma tarkoittaa rahoituksen nostamista nykyisestä tasosta 50 Meur/vuosi. Perusradanpitoon käytettäisiin 420 Meur/vuosi. Koko radanpidon (kehittäminen ja perusradanpito) rahoitustarve on 570 Meur/vuosi. Lisäksi tarvitaan vielä niin sanottujen teemahankkeiden erillisrahoitukseen 60 Meur/vuosi.
Perusradanpidon rahoituksesta 85 prosenttia tulee eduskunnan myöntämistä varoista, 15 prosenttia ratamaksusta, muista verotuloista sekä TEN-tuista.
Timo Laine