Ratahallintokeskus
PL 185
00101 HELSINKI
lähetetään myös sähköpostitse
ASIA
Esitämme seuraavia näkökohtia muun muassa Porokylän ja Vuokatin välistä rautatietä koskevan 13.7. päivätyn lausuntopyynnön 1872 / 423 / 05 johdosta.
Selvityksen työtapa on ollut vähintäänkin tyydyttävä.
Selvityksessä on kohtalaisen hyvin kuvattu ja jopa otettu huomioon 5.1.2005 päivätyssä lausunnossamme esille tuotuja seikkoja. Tästä on kuitenkin yksi poikkeus, joka esitetään vain vihjailevasti. Sivulla 17 todetaan dieseljunien kokonaispäästöjen olevan kuljetettua tonnia kohden vain murto-osa kuorma-autojen päästöistä. Kun tämä tosiseikka tuodaan julki, dieselvedon korotettu ratavero pitäisi uskaltaa kyseenalaistaa, koska dieseljunat maksavat ympäristökustannuksista jo polttoaineiden valmisteverotuksen yhteydessä kuorma-autojen tapaan. On yllättävää, mikäli tämä seikka ei olisi Ratahallintokeskuksen tiedossa.
Asiaa pitää katsoa erikseen tavara- ja henkilöliikenteen näkökulmasta. Tavaraliikenteen kannalta ehdotus parantaa täkäläisten rautatietä käyttävien teollisuuslaitosten kilpailukykyä. Lisäksi se voinee myös lisätä laitosten kuljetuksia. Kuljetusmäärät kasvavat myös siksi, että "kierrätystä" Siilinjärven kautta ei enää tarvita. Näin myös kuljetuskustannukset alenevat liikennöitsijän joutuessa tulouttamaan kilometripohjaisia suorituksia valtiolle aikaisempaa vähemmän. Kunnostus estää myös puutavarakuljetusten siirtymisen kumipyörille. Kaiken kaikkiaan perusparannuksen vaikutus olisi tavaraliikenteen kannalta positiivinen. On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei perusparannus estä akselipainon korottamista tarvittaessa 25 tonniin.
Henkilöliikenne Nurmekseen on tällä hetkellä kuin umpilisäke. Joensuu ja Oulu ovat maassamme suuria asutuskeskuksia, joiden välillä varmasti on matkustajia. Vaikka junat olisivat ostoliikennettä, niitten maksaminen on yhtä perusteltua kuin muuallakin maassa rautatien yhdistämien suurten asutuskeskusten välillä. Ehdotettu radan puolisepelöinti ei mahdollista kiskojen jatkuvaksi hitsaamista Nurmeksesta pohjoiseen. "Pikku kolkuttelu" ja välin Porokylä - Vuokatti ehkä aavistuksen verran rajoitettu nopeus ovat siedettävissä, koska kokonaismatka-aika Joensuun ja Oulun välillä on kuitenkin linja-autoa nopeampi. Perusparannuksen ei pidä vaikeuttaa henkilöliikenteen palauttamista.
Kysymys on outo monesta syystä, joista käsittelemme muutamia.
Selvityksen henki on ratojen säilyttämisen kannalta myönteinen. Myönteisyys ei puolestaan tunnu sopivan liikenneministeriölle, jonka virkamies on keväällä neuvonut RHK:ta ottamaan roiston roolin ja ehdottamaan ratojen lakkauttamista, jolloin ministeriö näyttäisi sankarilta jättäessään yhden radan jäljelle. Tämä ratojen kunnostamista vastaan inttävä kysymys lieneekin lisätty ministeriön "ehdotuksesta".
Toinen näkökulma
Yhdysratojen pituus on yhteensä 456,5 kilometriä ja niiden ehdotettu kunnostuskustannus on 136,85 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Vantaan Tikkurilassa juuri valmistuneeseen 0,5 kilometrin mittaiseen maantieliittymään on investoitu 60 miljoonaa euroa. Kysymystä siitä onko yhdysratojen kunnostaminen tehokasta yhteiskunnan varojen käyttöä ei tässä valossa voida pitää tosissaan esitettynä. Kaikki käsiteltävät radat voidaankin kunnostaa ilman yhteiskuntataloudellisia tunnontuskia.
Kolmas näkökulma
Rataosan Lieksa - Vuokatti halkomaa seutua luonnehditaan valtionhallinnossa taantuvaksi alueeksi. Jos rataosa lakkautetaan, näin heikennetään ratoja käyttävien teollisuuslaitosten ja puukuljetusten kilpailukykyä sekä seudun elinvoimaisuutta ja kehitysmahdollisuuksia. Tosiasian on myös RHK havainnut (Vähäliikenteisten ratojen liikenteelliset näkymät s. 1; SCC Viatek / RHK 2001). Kysymys ei siis olisi taantumisesta vaan taannuttamisesta. Miten tällainen alueiden eriarvoistaminen sopii tasavallaksi itseään nimittävälle ja sivistysvaltiona itseään pitävälle Suomelle?
Neljäs näkökulma
Valtio kerää liikennöitsijöiltä maksuja ja veroja kilometriperusteella säätämiensä lakien nojalla. Jos valtio lakkauttaa nämä yhdysradat, se pakottaa liikennevirtoja pitemmille reiteille ja näin saa enemmän suorituksia liikennöitsijöiltä. Toisaalta osa kuljetuksista siirtyy maanteille, mikä lisää päästöjä. Samaan aikaan valtio puhuu rautateiden kilpailukyvystä ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentämisestä. Investointi pitää tehdä myös siksi etteivät päästöt ainakaan kasva. Lisäksi perusparannus osoittaisi ettei rautatieliikennöintiä pidetä valtionhallinnon jatkeena, jota voi kohdella niin kuin hallinto parhaaksi näkee.
Viides näkökulma
Suomen rataverkko on rakennettu köyhän valtion niukalla rahoituksella eikä riskipääomalla. Siksi rataverkkomme on kehittynyt harkitusti. Lakkauttamisia ei voikaan perustella esimerkeillä, jotka eivät ole Suomeen verrannolliset. Jopa Suomen ja Ruotsin olot poikkeavat toisistaan, jos maiden rautatiehistoriaan vähänkin viitsii perehtyä.
Kuudes näkökulma
Suomi on nykyään kilpailuyhteiskunta. Viime aikoina liikennemäärät ovat selvityksen alaisilla radoilla kasvaneet. Siksi yhden kilpailuvaihtoehdon asemaa ei pidä ehdoin tahdoin heikentää kuljetusmarkkinoilla.
Seitsemäs näkökulma
Valtio on äskettäin perusparantanut esimerkiksi rataosan Haapamäki - Jyväskylä, jonka tavaraliikenne on olematonta ja henkilöliikennekin tuettua ostoliikennettä. Kun kerran rahaa on riittänyt tällaiseen, sitä pitää olla tutkittaviin ratoihinkin, joilla kannattava tavaraliikenne on vallitseva liikennelaji.
Jos yhdysratojen järkevyyttä ylipäänsä epäillään, johdonmukaisuuden nimissä pitää kyseenalaistaa myös rataosien Seinäjoki - Parkano - Lielahti, Jämsänkoski - Jyväskylä, Parikkala - Onkamo ja Kerava - Lahti olemassa olon oikeutus.
Lopuksi
Oikeastaan kaikkien ns. vähäliikenteisten ratojen perusparantaminen on perusteltua valtion varojen käyttöä, koska muilla ei vastaavaan ole varaa. Ratojen rullaaminen saattaisi olla perusteltua, jos rautatieinfrastruktuuri olisi liikeyritys. Valtiota ei tiettävästi kuitenkaan missään sivistysvaltiossa pidetä voittoa tavoittelevana yhtiönä vaan yksikkönä, jonka pitäisi toimia kansalaistensa hyväksi.
Nurmeksessa syyskuun 28. päivänä 2005
Nurmeksen Yrittäjät ry.
Terttu Siira
Puheenjohtaja
Kalevi Kämäräinen
Varapuheenjohtaja
TIEDOKSI Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä
Kansanedustaja Matti Ahde
Kansanedustaja Jari Koskinen
Kansanedustaja Pekka Kuosmanen
Kansanedustaja Reijo Laitinen
Kansanedustaja Maija-Liisa Lindqvist
Kansanedustaja Mika Lintilä
Kansanedustaja Pekka Nousiainen
Kansanedustaja Pirkko Peltomo
Kansanedustaja Virpa Puisto
Kansanedustaja Markku Rossi
Kansanedustaja Matti Saarinen
Kansanedustaja Kimmo Sasi
Kansanedustaja Anni Sinnemäki
Kansanedustaja Irja Tulonen
Kansanedustaja Kari Uotila
Kansanedustaja Jukka Vihriälä
Kansanedustaja Janina Andersson
Kansanedustaja Eva Biaudet
Kansanedustaja Arto Bryggare
Kansanedustaja Klaus Hellberg
Kansanedustaja Mikko Immonen
Kansanedustaja Bjarne Kallis
Kansanedustaja Esko Kiviranta
Kansanedustaja Mikko Kuoppa
Kansanedustaja Eero Lämsä
Kansanedustaja Sinikka Mönkäre
Kansanedustaja Olli Nepponen
Kansanedustaja Tuija Nurmi
Kansanedustaja Aulis Ranta-Muotio
Kansanedustaja Maija Rask
Kansanedustaja Sari Sarkomaa
Kansanedustaja Pia Viitanen
Kansanedustaja Jaana Ylä-Mononen
Kansanedustaja Timo Kalli
Kansanedustaja Aila Paloniemi
Kansanedustaja Kyösti Karjula
Kansanedustaja Jouni Backman
Kansanedustaja Jukka Gustafsson
Kansanedustaja Ben Zyskowicz
Kansanedustaja Maija Perho
Kansanedustaja Suvi Linden
Kansanedustaja Jyri Häkämies
Kansanedustaja Martti Korhonen
Kansanedustaja Annika Lapintie
Kansanedustaja Iivo Polvi
Kansanedustaja Heidi Hautala
Kansanedustaja Irina Krohn
Kansanedustaja Jyrki Kasvi
Kansanedustaja Christian Gestrin
Kansanedustaja Michaela Nylander
Kansanedustaja Pehr Löv
Kansanedustaja Sari Essayah
Kansanedustaja Kari Kärkkäinen
Kansanedustaja Leena Rauhala
Kansanedustaja Raimo Vistbacka
Kansanedustaja Markku Laukkanen
Kansanedustaja Matti Kangas
Kansanedustaja Mikko Alatalo
Kansanedustaja Leena Harkimo
Kansanedustaja Saara Karhu
Kansanedustaja Marjukka Karttunen
Kansanedustaja Inkeri Kerola
Kansanedustaja Risto Kuisma
Kansanedustaja Reino Ojala
Kansanedustaja Erkki Pulliainen
Kansanedustaja Eero Reijonen
Kansanedustaja Pertti Salovaara
Kansanedustaja Arto Seppälä
Kansanedustaja Timo Seppälä
Kansanedustaja Harry Wallin
Kansanedustaja Lasse Viren
Kansanedustaja Kauko Juhantalo
Kansanedustaja Katri Komi
Kansanedustaja Marjaana Koskinen
Kansanedustaja Eero Lämsä
Kansanedustaja Reijo Paajanen
Kansanedustaja Susanna Rahkonen
Kansanedustaja Lyly Rajala
Kansanedustaja, ministeri Matti Vanhanen
Kansanedustaja, ministeri Erkki Tuomioja
Kansanedustaja, ministeri Leena Luhtanen
Kansanedustaja, ministeri Hannes Manninen
Kansanedustaja, ministeri Ulla-Maj Wideroos
Kansanedustaja, ministeri Tanja Karpela
Kansanedustaja, ministeri Susanna Huovinen
Kansanedustaja, ministeri Tuula Haatainen
Kansanedustaja, ministeri Tarja Filatov
Kansanedustaja, ministeri Eero Heinäluoma
Kansanedustaja, ministeri Mari Kiviniemi
Kansanedustaja, ministeri Kari Rajamäki
Kansanedustaja, ministeri Seppo Kääriäinen
Kansanedustaja, ministeri Antti Kalliomäki
Kansanedustaja, ministeri Juha Korkeaoja
Kansanedustaja, ministeri Mauri Pekkarinen
Kansanedustaja, ministeri Liisa Hyssälä
Kansanedustaja, ministeri Jan-Erik Enestam
Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry. / toimitusjohtaja Jouni Mönkkönen
Pohjois-Karjalan kauppakamari / toimitusjohtaja Esa Komulainen
MTK / Pohjois-Karjala / Vilho Pasanen
Pohjois-Karjalan liitto / maakuntajohtaja Pentti Hyttinen
Itä-Suomen lääninhallitus / maaherra Pirjo Ala-Kapee
Nurmeksen kaupunki / kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää
Valtimon kunta / kunnanjohtaja Pentti Kemppinen