RHK JULKAISI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VUOSILLE 2005-2008
Ratahallintokeskuksen marraskuussa julkaisema toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2005-2008 esittää heti kättelyssä kovat madonluvut: "Nykyistä rataverkkoa ei voida pitää turvallisesti liikennöitävässä kunnossa, vaan pitkällä aikavälillä lähes kolmannes siitä on lakkautettava." Näin tapahtuu suunnitelman mukaan vähäliikenteisimmille radoille siinä tapauksessa, että perusradanpidon rahoitustaso on noin 310 M?/vuosi. Tällöin rataverkon korvausinvestointeihin ei riitä tarpeeksi rahaa ja puolet perusparannuksista jää tekemättä. Korvausinvestointirahoilla uusittaisiin ratalinjan ja ratapihojen alusrakenteita, kiskoja, ratapölkkyjä, vaihteita ja turvalaitteita.
Toisessa rahoitusvaihtoehdossa, 360 M?/vuosi, tilanne olisi jo hieman valoisampi. Silti noin 20 prosenttia perusparannuksista jäisi vielä tekemättä. Suurin osa rataverkosta voitaisiin kuitenkin pitää liikennöitävässä kunnossa, mutta esimerkiksi tasoristeysturvallisuuden olennaiseen parantamiseen rahat eivät riittäisi.
Käynnissä olevat kehittämishankkeet toteutetaan joka tapauksessa optimaalisessa aikataulussa. Oulu-Iisalmi/Vartius-rataosien sähköistys on valmis vuonna 2006, samoin Kerava-Lahti-oikorata. Tikkurila-Kerava-kaupunkiradan neljäs raide valmistuu vuonna 2004.
Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetään uusina kiireellisinä kehittämishankkeina Ilmalan ratapihan parantamista, rataverkon yli-ikäisen päällysrakenteen uusimista 200-250 kilometrin matkalla, rataosan Lahti-Luumäki-Venäjän raja sekä Seinäjoki-Oulu-välin palvelutason parantamista.
Toiminta- ja taloussuunnitelman positiivisin viesti on rautatieliikenteen turvallisuustason nousu vuoden 2006 loppuun mennessä, jolloin kulunvalvonta käsittää kaikki henkilöliikenteen radat ja tärkeimmät tavaraliikenteen radat. Rataverkon 4 000 tasoristeystä pysyy turvallisuusongelmana vielä pitkään. Suunnitelmassa esitetään ns. teemapakettina tasoristeysten poistamista Luumäen-Imatran, Jyväskylän-Kuopion ja Turun-Toijalan yhteysväleillä.
Suojastetun ja kauko-ohjatun radan sekä radio-ohjausjärjestelmällä varustetun radan osuus kasvaa suunnittelukaudella. Suojastettua rataa on suunnittelukauden lopussa 2 870 ratakilometriä (nyt 2 400), kauko-ohjattua 2 770 (2 300), radio-ohjattua 1 800 (300).
Tavaraliikenteen ratojen korkein palvelutasoluokka T1 edellyttää 25 tonnin akselipainoa. Tämä akselipaino sallitaan tällä hetkellä vain Harjavallan-Mäntyluodon rataosalla ja Kirkniemen-Hangon välillä. Suunnittelukaudella 25 tonnin akselipainon piiriin tulevat lisäksi Helsingin-Tampereen rata, Keravan-Lahden oikorata ja Vuosaaren rata.
Pitkän aikavälin tavoite on, että nopean liikenteen rataverkko yltää Helsingistä Turkuun, Poriin, Ouluun, Kuopioon ja Joensuuhun. Tällä hetkellä nopeustasolla 160-200 km/h voidaan ajaa Kirkkonummelta Turkuun, Jämsänkoskelta Jyväskylään ja Keravalta Seinäjoelle. Kerava-Lahti-oikorata kuuluu valmistuttuaan nopean liikenteen rataverkkoon.
Nopeustason 140 km/h rataverkko laajenee vuoteen 2009 mennessä väleille Oulu-Kontiomäki-Iisalmi, Orivesi-Jämsänkoski, Jyväskylä-Pieksämäki ja Imatra-Parikkala. Jos rahoitus jää 350 M?/vuosi -tasolle, niin Jyväskylä-Pieksämäki-rataosalla nopeustason nostoon tähtäävät työt jäävät suunnittelukaudella tekemättä.
Timo Laine