SUOMEN RATAVERKOLLA 2 119 RAUTATIESILTAA

Suomen rataverkon pituus oli vuoden 2001 lopussa 5 850 kilometriä. Rataverkolla oli tuolloin kaikkiaan 2 119 Ratahallintokeskuksen omistamaa rautatiesiltaa (silta, jolla kulkee rautatieliikenne), joista 644 on Länsi-Suomen, 387 Etelä-Suomen, 623 Itä-Suomen ja 465 Pohjois-Suomen ratakeskuksen alueella.

Rautatiesiltojen päällysrakenteen keski-ikä on 33 vuotta ja peruskorjausikä 35-40 vuotta. Siltojen kuntoa seurataan siltatarkastuksilla, joista keskeisin on päätarkastus.

Yli kahdentuhannen rautatiesillan lisäksi rataverkoltamme löytyy 845 tiesiltaa (tie- , katu- tai kevyen liikenteen silta), joista Tiehallinto, kunnat ja kaupungit omistavat valtaosan. Ratahallintokeskus omistaa 106 radan ylittävää siltaa joko kokonaan tai joidenkin siltojen kantavat rakenteet.

Rautatiesillat (2 119 kpl) on jaettu siltatyypeittäin alikäytäviin (309 kpl), alikulkusiltoihin (736 kpl), rautatieristeyssiltoihin (7 kpl) ja ratasiltoihin (1 067 kpl).

Tiesillat (845 kpl) on jaettu tyypeittäin radan ylittäviin ylikäytäväsiltoihin (89 kpl) ja ylikulkusiltoihin (725 kpl) sekä tiesiltoihin (31 kpl), jotka eivät ylitä rataa.

Rautatiesilloista 66 % on rakennettu teräsbetonista, 19 % teräksestä, 5 % teräspalkkibetonista, 5 % jännebetonista, 3 % kivestä ja 2 % on putkisiltoja.

Vanhin käytössä oleva ratasilta on vuonna 1862 rakennettu Palojoen ratasilta. Se on kiviholvattu silta, jonka jänneväli on neljä metriä. Silta sijaitsee Helsingin ja Riihimäen välisellä rataosalla.

Kokonaispituudeltaan suurin ratasilta on pääkaupunkiseudulla oleva Piijoen ratasilta. Se on 552,8 metriä pitkä teräsbetonilaattasilta.

Radan ylittävistä silloista kokonaispituudeltaan suurin on Ylivieska-Oulu rataosalla sijaitseva Joutsensilta, jonka pituus on 620 metriä.

Pisin jänne, 104 metriä, on Savonlinnassa sijaitsevassa Kyrönsalmen teräsristikkosillassa.

Timo Laine