VR VUONNA 1989

Vuonna 1989 syntyi VR:n ensimmäinen liikelaitosbudjetti. Siinä arvioitiin, että liiketoiminnan tulokseksi jää seuraavana vuonna viisi miljoonaa markkaa. VR:n piti vuodesta 1990 alkaen rahoittaa liiketoimintansa omilla tuloillaan. Vain radanpito sai enää rahansa valtion budjetista. VR:n tulos oli ollut alijäämäinen 1 025 miljoonaa markkaa vuonna 1988.

Henkilöstöä "sopeutettiin" , kuten edellisenäkin vuotena. Vuonna 1988 henkilöstön määrä oli 22 865. Henkilöstön määrä oli pudonnut 1 632 hengellä vuodesta 1987 vuoteen 1988 mennessä.

Näyttelyjuna kierteli ympäri Suomea esitellen henkistä työsuojelua. Kaakkois-Suomessa tehdyn työviihtyvyystutkimuksen mukaan VR:n työntekijöillä oli halu kehittää omaa työympäristöään. Tiedonkulun heikkous oli työntekijöiden mukaan talon suurin ongelma.

Maan hallitus otti kantaa VR:n asemaan ja hyväksyi pääjohtaja Eino Saarisen terveiset tervehdyttämisohjelman jatkamisesta, ratojen jatkosähköistyksestä ja nopean junakaluston hankkimisesta.

Tuotantoalueet olivat VR:n uusia alueellisia organisaatioyksiköitä. Ratakeskusten tehtävänä oli turvata VR:n liiketoiminta pitämällä radat kunnossa. Transpoint oli merkkituote, joka panosti laatuun ja varmuuteen samaan aikaan, kun VR:llä oltiin käynnistämässä laadunvarmistusta. Viidessä henkilöstökeskuksessa hoidettiin alueelliset hallintoasiat. Suomi jaettiin reitteihin, joita johtivat reittipäälliköt. VR:n tietohallinto loi uuden strategian, joka suunniteltiin liikelaitos-VR:n tarpeita ajatellen.

Puhelinkeskuksista tuli yrityksen käyntikortteja. Lipunmyyjille annettiin reiteillä palvelu- ja laatukoulutusta. IC-junien konduktöörit siirtyivät mikrotietokoneaikaan vaunujen lämmitysten, lukitusten ja tuuletusten seurannassa.

VR Nyt -lehdessä esiteltiin VR:n junakaluston hankinta-aikataulu ja kustannukset vuoteen 2000 mennessä. Hankintojen kokonaishinnaksi laskettiin 3 679 miljoonaa markkaa. Junien kulunvalvonta päätettiin hankkia ABB-Strömberg Teollisuus Oy:ltä.

Idän junien, Repinin ja Tolstoin, matkustajamäärät olivat jatkuvassa kasvussa. InterCityn mainoslause, 2-Fast-4-U, iski nuorison tajuntaan. Junalauttaliikenne käynnistyi Turun ja Tukholman sekä Uudenkaupungin ja Hargshamnin välillä.

Kun Pohjanmaalla eräät asemat sulkivat ovensa, junalippuja alettiin myydä postikonttoreissa. Samoihin aikoihin tuli Helsingin asemalle viisi lippuautomaattia helpottamaan lipunmyyntiä. VR uudisti paikkavarausjärjestelmänsä. Myös henkilöstölippusäännöstö uusittiin kokonaan.

Tampereen terminaali valmistui Viinikkaan ja asematunneli Tampereen ratapihan ali. Porin rata lähti perusparannustyömaan myötä uuteen nousuun ja Parkanon radalla ajettiin mittausvaunulla koeajoja junien nopeuden noston vaikutusten selvittämiseksi. Kouvolan ratakeskus puhdisti radan tukikerrosta uudella upouudella sepelinpuhdistuskoneella Kaipiaisten ja Luumäen välillä. Helsingistä Tikkurilaan johtavan neljännen raiteen suunnittelu oli käynnissä. Pieksämäellä otettiin käyttöön uusi varikkorakennus. VR oli mukana Tansaniaan suunnatussa Tazara -projektissa vieden suomalaista ratatekniikan osaamista Afrikkaan.

Timo Laine