VUOSAAREEN SATAMA, MERIVÄYLÄ, RATA JA TIE

Vuosaaren sataman, meriväylän, satamaradan ja -tien rakentaminen on tämän vuosikymmenen merkittävin infratyö Suomessa. Sataman kautta kuljetetaan lähes kolmannes maamme ulkomaankaupan arvosta. Sörnäisten ja Länsisataman kappaletavaraliikenne siirtyy Vuosaareen 2008. Satama rakennetaan siksi, että vanhojen satamien laajennusvarat on käytetty loppuun. Lisäksi satamien raskas autoliikenne ruuhkauttaa Helsingin kantakaupungin liikennettä, kuluttaa katuja ja lisää ilmansaasteita. Vuosaari on lähes ihanteellinen sataman paikka suorine meriväylineen ja sujuvine maaliikenneyhteyksineen. Matka Helsingin keskustasta Vuosaaren satamaan on 14 kilometriä.

Sataman pinta-ala 150 hehtaaria ja kapasiteetti on 12 miljoonaa tonnia vuodessa. Sataman länsipuolelle on kaavoitettu 700 000 kerrosneliötä yritysalueeksi. Satama työllistää 1 500 henkeä ja yritysalue vähintään toisen mokoman.

Vuosaaren sataman ja liikenneväylien investointikustannukset ovat 438,2 miljoonaa euroa, josta sataman osuus on 233, meriväylän 16,8, tien 59,7 ja radan 128,7 miljoonaa euroa. Suunnitteluun on käytetty tähän mennessä noin yhdeksän miljoonaa euroa. Helsingin kaupunki rahoittaa sataman rakentamisen. Tien, radan ja meriväylän kustannukset jaetaan puoliksi Helsingin ja valtion kesken.

Meriväylän pituus on 36 kilometriä ja kulkusyvyys 11 metriä. Väylän ruoppaus alkaa kesällä 2003. Ruopattavaa löytyy kahden kilometrin matkalta. Yhtä aikaa ruoppauksen kanssa aletaan rakentaa satamaa, jotta kelvolliset ruoppausmassat voidaan käyttää heti sataman rakenteisiin. Satamatien ja

-radan rakentamiseen päästäneen käsiksi 2004. Tie ja rata valmistuvat vuoden 2008 loppuun mennessä, jolloin myös sataman ensimmäinen rakennusvaihe valmistuu.

Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Helsingin Satama ovat koordinoineet Satamaradan ja -tien suunnittelua. Satamatie lähtee Kehä III:n päästä Vuosaareen. Kokonaispituudeltaan 3,1 kilometrin mittaisesta Satamatiestä tehdään 2-ajoratainen. Tie sukeltaa kahdessa tunnelissa Porvarinlahden ali.

Vuosaaren ja pääradalta erkanevan Keravan Savion välinen rata on noin 19 kilometriä pitkä. Siitä noin 14 kilometriä on kalliotunnelia. Saviolla rautatietunneli sukeltaa kallion sisään kulkien siellä 13,5 kilometriin matkan päätyen Porvoonväylän tuntumaan. Rautatietunnelin päällä on enimmillään 70 metriä paksu kallio. Labbackan rautatietunnelin pituus on puolisen kilometriä.

Savion rautatietunneliin rakennetaan seitsemän pystykuilua ja kolme ajotunnelia. Pystykuilut toimivat poikkeustilanteissa varauloskäytävinä sekä ilmanvaihto- ja savunpoistokanavina. Ajotunneleita myöten ajetaan tunnelista louhittu kalliolouhe pois. Tunneliin tulee kameravalvonta, hätäpuhelimet ja palohälytyspainikkeet. Maassamme uusinta rautatietunnelitekniikkaa edustanee junien aiheuttaman tärinän vaimentamiseksi asennettava kumimatto, joka tulee kalliopohjan ja radan rakennekerrosten väliin.

Satamarata on yksiraiteinen, sähköistetty, kauko-ohjattu, turvalaittein varustettu tavaraliikennerata. Se on välttämätön kuljetusväylä, koska kolmannes Vuosaaren sataman kaikista maakuljetuksista hoidetaan junilla. Aluksi 10, myöhemmin 16-20 tavarajunaa kulkee joka vuorokausi sataman ja sisämaan välillä. Tällä hetkellä Helsingin satamien maakuljetuksista 10-12 prosenttia ajetaan junilla.

Satamaradalla kulkevien junien nopeus on enintään 80 km/h. Porvarinlahden 183 metrin pituisella sillalla junien suurin nopeus on 35 km/h melun hillitsemiseksi Natura-luonnonsuojelualueella. Junien melua vähennetään myös asentamalla sillalle meluesteet.

Timo Laine