Suomen Rautatieuutiset - vuosi 2007Viimeinen muutos 01.01.2008 16:34
VR on joutunut keskiviikkona kuljettamaan ihmisiä linja-autoilla, koska lippuja myytiin vahingossa vaunuihin, joita junassa ei ollut. Joensuusta Helsinkiin aamuyhdeksän jälkeen lähteneeseen junaan oli myyty 170 lippua kolmeen vaunuun, joita ei ollut olemassakaan.
VR tilasi puuttuneiden vaunujen tilalle viisi linja-autoa. Kolme linja-autoa lähti Helsinkiä kohti Lappeenrannasta ja kaksi Kouvolasta.
Sekaannus johtui inhimillisestä erehdyksestä. Ari Jormalainen VR:n liikenteenohjauksesta kertoo, että pyhinä sekaannuksia voi sattua herkemmin kuin tavallisina arkipäivinä, koska pyhien vaunukierto on monimutkainen.
YLE Uutisten tietojen mukaan matkustajat olivat poikkeusjärjestelystä närkästyneitä.
Lähde Yle 26.12
Lähde WWW
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id78468.html
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Parkanon asemanseudun kehittämismahdollisuuksia aletaan kartoittaa ensi vuonna. Kehitys-Parkki on saanut esiselvitystä varten 117 000 euron määrärahan TE-keskukselta
Asemanseudun kaavoittamisessa nähdään uusia mahdollisuuksia kehittää Parkanoa kolmen merkittävän väylän, kolmostien, valtatie 23:n ja pääradan risteyspaikkana. Myös poikittainen rautatieyhteys on olemassa ja kehitettävissä.
Parkanon asema on kirjattu Luoteis-Pirkanmaan seutukunnan tärkeäksi kehittämiskohteeksi, samoin maakunnan seutusuunnitelmassa.
Vt. toimitusjohtaja Jari Pihlajamäen mukaan TE-keskukselta tullut päätös käynnistää hankkeen, joka on ollut esillä jo pitkän aikaa.
- Asiasta on puhuttu paljon. Toivottavasti nyt saadaan jotain konkreettista aikaiseksi.
Pihlajamäki korostaa, että esiselvityksessä vasta kartoitetaan alueen mahdollisuudet, kaavoituksen kustannukset ja se, kannattaako aluetta ylipäätään kaavoittaa.
- Tarkoitus on tutkia alueen mahdollisuudet kehittyä yritystoiminta-, logistiikka- ja varastoalueena sekä asuinpaikkana. Selvityksessä pyritään löytämään ennusteet sille, mihin suuntaan pääradan varrella mennään 10-15 vuoden aikajaksolla. Mitkä alat paisuvat niin, että tila on loppumassa esimerkiksi Tampereen ympäristössä, Pihlajamäki pohtii.
Rautatiellä iso merkitys laajalla alueella
Hankkeen tavoitteena on selvittää alueen kysyntä yritystoiminnan ja asutuksen osalta. Esiselvitys sisältää myös markkinointisuunnitelman sekä aloittaa esittelymateriaalin tekemisen.
Pihlajamäki uskoo, että kehittämisedellytyksiä on, jos vain löytyy valmiuksia tarttua niihin ajoissa. Esimerkiksi bioenergiatuotannon mahdollisuudet pitäisi tutkia tarkkaan.
VR Cargo on ilmoittanut, että se keskittää jatkossa raakapuun kuormausta muutamille paikkakunnille. Parkanoa on esitetty yhdeksi mahdolliseksi lastausasemaksi.
- Jos Parkanosta tulee yksi keskittymä, se voi houkutella ympärille uutta toimintaa. Silloin on pystyttävä osoittamaan paikka, mihin asettua, Pihlajamäki huomauttaa.
Henkilöliikenteen kehittäminen rautateillä on yksi merkittävä tekijä, mitä pitäisi kehittää ja hyödyntää. Pihlajamäki muistuttaa, että Parkano on rautateitse vain 37 minuutin päässä Tampereesta.
Esiselvityshanke pyritään käynnistämään mahdollisimman pian vuoden vaihteen jälkeen. TE-keskuksen myöntämä toimintaympäristötuki käytetään hankevastaavan palkkakuluihin ja mahdollisiin ostopalveluihin. Tuen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on 75 prosenttia.
Alueella myös virkistysarvoa
Asemanseutu sijaitsee pääradan ja valtateiden 3 ja 23 solmukohdassa. Alue rajoittuu idässä päärataan Seinäjoki-Tampere, kaakossa Uudenasemantiehen, etelässä Riuttaskorpeen, lännessä Ratapaanantiehen ja Riuttasjärven-Jyrkkäkosken väliseen alueeseen ja pohjoisessa Vapunkallion eteläosaan.
Pääosa maasta on valtion maata, joka on metsähallituksen hallinnassa. Alueesta on tehty noin kaksi vuotta sitten osayleiskaavaehdotus, jossa alueelle oltaisiin sijoittamassa teollisuutta ja pientaloasutusta.
Pääosa alueesta jäisi virkistys- ja retkeilyalueeksi
Lähde Ylä-Satakunta
Lähde WWW
http://www.ylasatakunta.fi/uutinen1.html
Raportoi Kristian
<elcat@saunalahti.fi>
Lähetetty osoitteesta 82.181.71.85 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.11) Gecko/20071127 Firefox/2.0.0.11
Joulun alla pohjoisen junat ovat lähes loppuunmyytyjä. VR:llä on pohjoiseen suuntautuvassa liikenteessä 11 lisäjunaa. Joulun jälkeen pohjoiseen odotetaan ennätysmäärää venäläisiä junamatkustajia. Kaiken kaikkiaan venäläisiä junamatkustajia odotetaan Tapanin ja Nuutin päivien välillä yhteensä 40.000, joka on yli kolmannes enemmän kuin viime vuonna.
Junissa joulun ajan menoliikenne on vilkkainta perjantaina ja lauantaina. VR:llä on pohjoiseen suuntautuvassa liikenteessä 11 lisäjunaa.
Etelä-Suomesta joulunviettoon pohjoiseen tulee junilla noin 20.000 matkustajaa, pääosin Oulun kautta Kolariin ja Rovaniemelle. Junat ovat lähes loppuunmyytyjä.
Joulunajan paluuliikenne jakautuu usealle päivälle. Paluuliikenne on tasaisen vilkasta vielä uudenvuoden jälkeen aina loppiaiseen saakka.
Ensimmäinen venäläisjuna Rovaniemelle 4.1
Suomeen saapuu vuodenvaihteessa jälleen ennätyksellisen paljon junamatkustajia Venäjältä.
VR:n mukaan Moskovasta lähtee yhteensä 33 joulusesonkiliikenteeseen tarkoitettua junaa, joista kaksi saapuu Rovaniemelle. Lisäksi matkustajia saapuu normaaleilla, päivittäisillä junavuoroilla.
Kaiken kaikkiaan venäläisiä junamatkustajia odotetaan Tapanin ja Nuutin päivien välillä yhteensä 40.000, joka on yli kolmannes enemmän kuin viime vuonna.
Lappiin on tulossa Pietarista ja Moskovasta myös useita chartereita. Rovaniemelle tilauslentoja on tammikuussa 50.
Lähde Lapin radio 21.12
Lähde WWW
http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=ContentABF19
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Länsimetron hinta hiipii ylöspäin kuten muidenkin pääkaupunkiseudun rakennushankkeiden. Nyt on jo selvää, että alle 600 miljoonalla eurolla ei Helsingin Ruoholahdesta metroa Espoon Matinkylään rakenneta.
"Hinnat ovat olleet noususuunnassa, mutta paljon riippuu siitä mitä metroon halutaan mukaan ottaa", sanoo Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko.
Hän viittaa kiristyneisiin turvallisuusjärjestelyihin ja muihin rakentamisen teknisiin kysymyksiin, joissa on paljon vaihtoehtoja.
Vuosina 2000 ja 2001 tehdyissä alustavissa suunnitelmissa länsimetron hinnaksi tuli hieman yli 400 miljoonaa euroa. Tätä lukua on sittemmin korotettu maanrakennuskustannusindeksin mukaan.
Vuonna 2004 metro maksoi näin laskien 452 miljoonaa. Nyt vastaava "pelkistetty" summa lähestyy Loukon mukaan 530:tä miljoonaa euroa.
Louhinta on erityisen kallista rakentamista. Juuri nyt isoja louhintatöitä ei ole kovin paljon meneillään, mutta kun länsimetron tekemiseen päästään käsiksi aikaisintaan vuoden 2009 lopulla, myös kehäradan työt lienevät aluillaan.
Metrotöiden hintaa nostavat Loukon mukaan erityisesti turvallisuusvaatimukset. "Nykyiset vaatimukset ovat paljon kovemmat kuin vuonna 2000, jolloin asioita ajateltiin Helsingin metron tason mukaan."
Tarkkaa länsimetron hintaa tai hintahaarukkaa Louko ei suostu sanomaan, mutta 600 miljoonaa ylittyy joka tapauksessa.
Lähde HS 19.12
Lähde WWW
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/L%C3%A4nsimetro+maksaa+ainakin+600+miljoonaa+euroa/1135232717763
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Helsingissä kokeillaan parhaillaan kroatialaisen Crotram-konsortion valmistamaa matalalattiaraitiovaunua. Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL on päättänyt ostaa 40 uutta matalalattiavaunua vuosien 2011 ja 2016 välillä, ja kroaatit haluavat mukaan tarjouskilpailuun.
Ensimmäistä kertaa vaunua testattiin maanantaina ja tiistain välisenä yönä kuutosen ja kasin reiteillä. Vaunu on saapunut Suomeen reilu viikko sitten lauantaina. Se tuotiin kahdeksassa isossa osassa, viiteen rekkaan pakattuna. Suomeen saapui myös 24 työntekijän joukko kokoamaan vaunua: sähkömiehiä, mekaanikkoja ja laatutarkkailijoita. Vaunu on tuotu Helsinkiin kokonaan valmistajan kustannuksella.
Tähän mennessä Crotramin raitiovaunuja on nähty vasta Kroatian pääkaupungin Zagrebin liikenteessä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun vaunua on kokeiltu jossain muussa kaupungissa. Ensimmäisenä yönä vaunu pääsi kulkemaan kaikista reittien kurveista ja alamäistä - tiukasti, mutta kuitenkin. Zagrebissa vaunut liikkuvat tasaisella alueella. Helsingin testeissä vaunun pohjan ja maan välillä näkyy vain hyvin niukasti tilaa.
- Ensi viikolla koulutamme kuljettajia ja tammikuussa kokeilemme vaunua raskaassa hiekkalastissa, kertoo kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilä HKL-raitioliikenteestä.
Jos vaunu selviää, pääsevät matkustajatkin kokeilemaan sitä. Matkustajaliikenteessä HKL maksaa käytöstä valmistajalle 1,2 euroa kilometriltä.
Lähde HS 28.11
Lähde WWW
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingiss%C3%A4+kokeillaan+zagrebilaisia+ratikoita/1135232690973
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Kasolaan siirtyvä John Nurmisen logistiikkaliiketoiminta eli tuleva pörssiyhtiö Nurminen Logistics tilannut venäläiseltä vaununvalmistajalta sata katettua rautatievaunua. Investoinnin arvo on yhtiön tiedotteen mukaan noin 6,5 miljoonaa euroa.
Vaunut luovutetaan Nurminen Logisticsin käyttöön vaiheittain maaliskuun loppuun mennessä. Investoinnin jälkeen yhtiöllä on yli 950 vaunua.
Lähde Turun Sanomat 19.12.2007
Lähde WWW
http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2007-12-19,104:4:505732,1:0:0:0:0:0:
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.11) Gecko/20071127 Firefox/2.0.0.11
Seinäjoen ja Oulun välisen junaradan peruskorjaus vauhdittuu. Valtiosihteeri Raimo Sailas ehdottaa, että hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa harkittaisiin kaksoisraiteen rakentamista ensivaiheessa Kokkolan ja Ylivieskan rataosuudelle.
Kaksoisraide voitaisiin Sailaksen mielestä toteuttaa niin sanotulla elinkaarimallilla, jossa rahoittajana olisi aluksi jokin muu kuin valtio. Ennen lopullista päätöstä rahoitustavasta tulisi tehdä objektiivinen ja perusteellinen vertailu normaalin budjettirahoituksen ja parhaaksi arvioidun elinkaarimallin välillä. Rahoitusmalli ei kuitenkaan saisi vaikuttaa toteuttamisaikatauluun.
Kaksoisraiteen alustava kustannusarvio on 145 miljoonaa euroa, ja rakentaminen voitaisiin polkaista käyntiin jo vuonna 2009. "Rataosuudelle saatavat taloudelliset hyödyt olisivat niin mittavat, että hanke tulisi toteuttaa", Sailas perusteli maanantaina julkistetussa liikenneinvestointien rahoitusselvityksessä.
Hallituksen liikennepoliittisen selonteon valmistelu on loppusuoralla. Se annetaan eduskunnalle helmikuussa. Sailaksen ehdotus Kokkolan ja Ylivieskan kaksoisraiteen rakentamisesta on saanut hallituksen piirissä paljon ymmärrystä ja sisältynee selontekoon.
Verovarojen tuhlausta
Valtio on varautunut käyttämään Seinäjoki-Oulun rataosan peruskorjaukseen menossa olevalla kehyskaudella 110 miljoonaa euroa.
Sailas varoittaa, että sen venyminen 15--20 vuoteen aiheuttaisi erittäin suuria kustannuksia ja hankaluuksia vilkkaasti liikennöidyllä ja strategisesti tärkeällä rataosuudella. Sailas vaatii hallitukselta 10--15 vuoden pitkäaikaissuunnitelmaa liikenneinvestointeihin. Nykyinen käytäntö on hänen mielestään verovarojen tuhlausta.
Valtiolla on Sailaksen mukaan harvinaisen hyvät mahdollisuudet rahoittaa liikenneinvestointeja. Jos niihin ei ole osoitettu valtion budjetissa riittävästi rahaa, kokonaiskehys on liian tiukka tai investointeja on priorisoitu väärin. Sailas on jälkimmäisen tulkinnan kannalla. Sailas muistuttaa, että Suomen valtion taloudellinen asema on erittäin vahva. Budjetti on ylijäämäinen ja luottoluokitus paras mahdollinen.
"Valtio ei tarvitse uusia rahoituslähteitä. Se pystyy rahoittamaan juuri niin paljon investointeja kuin viisaana pitää", hän vakuutti.
Taloudelliset hyödyt puoltavat hanketta
Uusiakin rahoituslähteitä voidaan Sailaksen mukaan perustella, mutta vain silloin, kun niillä voidaan osoittaa muuta, rahassa mitattavaa hyötyä. Sailaksen raportin "elinkaarimallissa" investoinnin toteuttaa yksityinen rahoittaja, jolle valtio maksaa myöhemmin kustannukset takaisin. Sailas uskoo, että elinkaarimallilla voidaan saada aikaan kilpailua, joka laskee kustannuksia.
Liikenneministeriön aikaisempi suunnitelma Kokkola--Ylivieska -rataosuuden kunnostamisesta yksiraiteisena kestää liikenneministeriön asiantuntijoiden mukaan aivan liian kauan ja tulee ylivoimaisen kalliiksi. Pahimmassa tapauksessa se sulkisi koko rataosuuden määräajaksi. Se olisi kohtalokasta muun muassa Talvivaaran ja Pyhäsalmen kaivosliikenteelle. Sailas ehdottaa liikennepoliittiseen selontekoon otettavaksi myös Koskenkylä--Kotka osuutta E 18-tiellä. Sen kustannusarvio on 225 miljoonaa euroa.
Lähde Kaleva 18.12. 2007, Riitta Korkeakivi
Lähde WWW
http://www.kaleva.fi/plus/juttu700333_page0.htm
Raportoi Eero Hoikkala
Lähetetty osoitteesta 212.54.31.224 selaimella Mozilla/4.0 (compatible; MSIE 7.0; Windows NT 5.1; .NET CLR 1.1.4322)
VR suunnittelee keskittävänsä raakapuun kuormausta muutamille paikkakunnille. Parkano sopisi VR Cargon myyntipäällikkö Jukka Jorosen mielestä tähän tarkoitukseen hyvin.
- Parkano sijaitsee keskeisellä paikalla Länsi-Suomea ja pääradan varressa. Jos keskityspaikka halutaan Pirkanmaalta, Parkano olisi hyvä vaihtoehto. Länsi-Suomessa on tällä hetkellä vain pieniä lastauspaikkoja. Nyt on käynnissä vasta selvitystyö, eikä mitään ole vielä lyöty lukkoon, Joronen korostaa.
Hän jatkaa, että lopullisia päätöksiä tehdään tammikuussa, kun asioista on neuvoteltu metsäyhtiöiden ja radan omistajan eli Ratahallintokeskuksen kanssa.
Myyntipäällikön mukaan keskittäminen tarkoittaisi, ettei puuta jatkossa lastattaisi aivan kaikilla asemilla.
- Ainakin suurimmat volyymit keskitettäisiin muutamiin paikkoihin. Muut lastauspaikat jäisivät kuitenkin nykyiselleen. On vaikea sanoa, mitä tapahtuisi Kihniön kuormauspaikalle. Asia riippuu siitä, miten kuormausmäärät kasvavat alueella. Saattaa olla, että kumpaakin kuormauspaikkaa tarvitaan tulevaisuudessa. Parkano sijaitsee kuitenkin pääradan varressa.
Jos puukuljetuksia keskitettäisiin Parkanoon, tietäisi se investointeja puunkuormauspaikkaan. Jorosen mukaan nykyistä kuormausasemaa parannettaisiin laajentamalla puukenttää ja rakentamalla lisää raiteita. Rakennustyöt ajoittuisivat luultavammin vuoteen 2009.
Kuormausurakointi isoihin keskittymiin
Jorosen mukaan investointien edellytys on, että kuormauspaikalta voitaisiin lastata vuosittain 300 000-500 000 kiintokuutiota raakapuuta. Tällä hetkellä Parkanosta lastataan junan kyytiin vuosittain 120 000 kiintokuutiota.
- Pienillä asemilla autoilijat kuormaavat itse puun vaunuihin. Suurempiin keskittymiin kannattaa jo perustaa erillinen kuormausurakointi, joka hoitaa kuormauksen nopeammin ja tehokkaammin.
Joulukuun aikana on jo perustettu kuormausurakointipalvelu viidelle lastauspaikalla ympäri Suomea.
- Urakoitsijan käyttäminen tuo lisää tehoja. Maaliskuussa katsomme, onko nyt käyttöön otetuista keskityksistä saatu odotettua hyötyä. Vasta sen jälkeen päätämme kannattaako toimintamallia käyttää muualla Suomessa.
Myyntipäällikkö jatkaa, että Tampereen ympäristössä kuormauspaikkoja on paljon. Tiedossa on myös, että joidenkin terminaalien toimintaedellytyksiä joudutaan tulevaisuudessa joka tapauksessa parantamaan.
- Neuvottelemme metsäteollisuuden kanssa joulukuun aikana siitä, mihin asemiin kannattaa satsata. Tulevaisuuden volyymikehitykset eivät ole kenenkään tiedossa. Yleinen kanta kuitenkin on, että puunhankinta kotimaasta tulee kasvamaan, Jukka Joronen toteaa.
Lähde Ylä-Satakunta
Lähde WWW
http://www.ylasatakunta.fi/uutinen2.html
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.11) Gecko/20071127 Firefox/2.0.0.11
Pikku-Jumbo -höyryveturin kiskoman joulupukin junan ensimmäinen koematka Rovaniemeltä Kemijärvelle ja takaisin kesti keskiviikkoillan arvion mukaan toista kellonympärystä. Korjausten takia aikataulu petti niin, että juna joutui odottamaan Misissä reittijunia viisi tuntia.
Puolenpäivän aikaan lähteneen junan kyydissä Misiin asti matkannut Jari Määttä Kimroi Oy:stä kertoo, että teknisten ongelmien takia veturia piti pysähtyä korjaamaan tämän tästä. Misissä oltiin kello 16:n jälkeen ja matkaa päästiin jatkamaan vasta kello 21:n maissa illalla.
Illan tieto oli, että juna olisi Rovaniemellä yöllä kahden tienoilla. Arctic Expressiksi nimetyn junan pitäisi lauantaina viedä Rovaniemeltä Kemijärvelle brittimatkailijoita, jotka tulevat Canterbury Travelin joulumatkalle Lappiin. Suunniteltu matka-aika Kemijärvelle on noin 1,5 tuntia.
Määttä sanoo, etä torstaina tiedetään paremmin, saadaanko vanha höyryveturi luotettavaan käyttökuntoon. Paluumatka näyttää, miten se toimii.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan perjantaina on tarkoitus tehdä toinen koematka.
Lähde Lapin Kansa 13.12.2007
Raportoi Johan-Antti Wahlstén
Lähetetty osoitteesta 84.251.132.129 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.11) Gecko/20071127 Firefox/2.0.0.11
VR:n kaukojunien lippujen hinnat nousevat tammikuun alussa. Hinnat nousevat keskimäärin 2,9 prosenttia. VR:n mukaan junalippujen hintojen korotus on samaa tasoa kuin inflaatio. Edellisen kerran hintoja nostettiin tämän vuoden alussa 1,5 prosenttia.
Kaukojunien makuu- ja autopaikkojen hinnat pysyvät ennallaan.
Myös junassa perittävä junamaksu nousee vuoden alussa kolmesta eurosta viiteen euroon. Junamaksu peritään asiakkaalta, jonka lippu on hankitty edullisempaan junatyyppiin.
VR ei myönnä myöskään enää opiskelija-alennusta ulkomailla opiskeleville suomalaisille. VR:n mukaan yhtiön tavoitteena on yhtenäistää alennusperiaatteet samanlaisiksi kuin muissa eurooppalaisissa rautatieyhtiöissä. VR:n mukaan lähes kaikissa niissä maissa, joissa opiskelija-alennus on 50 prosenttia, alennuksen ehtona on opiskelu omassa maassa.
Lähde HS 13.12
Lähde WWW
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/VR+nostaa+kaukojunien+lippujen+hintoja/1135232558775
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 193.234.247.50 selaimella Mozilla/4.0 (compatible; MSIE 6.0; Windows NT 5.1; SV1; .NET CLR 1.1.4322; .NET CLR 2.0.50727; .NET CLR 3.0.04506.30)
Rautateille syntyy kilpailua odotettua enemmän vuoteen 2015 mennessä, arvioi Ratahallintokeskuksen yksikönpäällikkö Miika Mäkitalo väitöskirjassaan, joka tarkastettiin perjantaina Tampereen teknillisessä yliopistossa.
- Näyttää siltä, että vuonna 2015 markkinoilla toimii 3-6 rautatieyritystä. Uusien rautatieyritysten markkinaosuus on 10 ja 30 prosentin välillä, Mäkitalo kirjoittaa.
Rautateiden tavaraliikenne avautui kilpailulle tämän vuoden alussa. Toistaiseksi VR ei ole saanut kilpailijoita, mutta metsäyhtiö Stora Enso on ilmoittanut tilaavansa 300 rautatievaunua puunkuljetuksiin. Napanuora VR:ään säilyy siten, että Stora Enso ostaa veturipalvelut VR:ltä.
Lähde HS 7.12
Katso myös
http://www.rhk.fi/aineisto/miika_makitalon_vaitoskirja/
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Parikkalan kunnalla oli viime viikolla iloista tiedotettavaa kuntalaisille. Tuorein uutinen oli kunnan tuore rautatieasemakauppa, jolla kunta ostaa parisen vuotta sitten varsinaisesta käytöstään tyhjilleen jääneen Parikkalan rautatieaseman. Senaatti-kiinteistöt on hyväksynyt kunnan 65 000 euron tarjouksen runsaan hehtaarin määräalasta asemarakennuksineen ja varastoineen.
Parikkalan kunnanhallitus hyväksyi kaupan viime viikolla yksimielisesti. Kunnanvaltuustolle esitetään määräalan ostamista ja haetaan valtuudet sopia kaupan yksityiskohdista. Odotustilan sulkeutuminen oli junaa odottavien matkustajien kannalta ikävä asia, joka kunnan toimin nyt korjataan. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Berg arvelee, että junaa odottavat matkustajat pääsevät jälleen lämpimään jo tammikuun aikana. Käytännön järjestelyihin päästäneen heti kunnanvaltuuston vahvistettua kaupan tämän viikon torstaina.
Mahdollisuuksien keskeinen paikka
Berg toteaa olevansa syntyneestä kaupasta hyvin iloinen. Asemalla on käyttöä, sillä Parikkala pysyy jatkossakin merkittävänä liikenteellisenä solmukohtana, jossa junat pysähtyvät.
- Asemarakennus maa-alueineen mahdollistaa monenlaiset kehittämistoimet.
Parikkalassa käynnistyy nyt tilojen käytön suunnittelu ja kiinnostuneiden yrittäjien haku. Esille kaivettaneen myös suunnitelmat keskusliikenneasemasta, joka toteutuessaan toisi linja-autoaseman samaan pihapiiriin. Bergin mukaan alueelle sopisi hyvin taksiasemakin. Matkustaja saisi silloin samasta paikasta monia liikenteellisiä palveluja. Valtion rautatiealue -tilalla oleva määräala on maankäytön kannalta keskeistä aluetta. Asemarakennus on osaksi vuokrattu ja kunnalla on tarkoitus jatkaa vuokrasopimusta. Varasto on vuokrattavissa varastokäyttöön.
Lähde Parikkalan-Rautjärven Sanomat 10.12.2007
Lähde WWW
http://www.parikkalan-rautjarvensanomat.fi/
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.11) Gecko/20071127 Firefox/2.0.0.11
Tammikuussa voimaan tuleva ratalaki kieltää junaradan ylittämisen moottorikelkalla ja mönkijällä, kirjoittaa Savon Sanomat. Suomessa ei ole aiemmin ollut erillistä ratalakia. Ylikonstaapeli Jaakko Lyytikäinen liikkuvasta poliisista kertoo, että poliisi suhtautuu lainmuutoksen tuomaan rajoitukseen aluksi neuvovasti.
"Ratalain perusteena on se, että moottorikelkkojen telat aiheuttavat kiskoille vahinkoa. Kelkat myös tuovat mukanaan lunta, joka täyttää raiteet. Lisäksi kelkat aiheuttavat kiskojen ja ratapenkkojen jäätymistä", Lyytikäinen sanoo.
Lyytikäinen huomauttaa, ettei ratalaki tule estämään junaradan ylittämistä moottorikelkalla kaikissa tapauksissa.
"Kelkalla ei saa ylittää rataa ilman radan ylläpitäjän lupaa. Luvan ylityksiin voi siis neuvotella kelkkareitille", Lyytikäinen kertoo. "Lisäksi ratalaki koskee vain valtion ratoja, ei esimerkiksi yksityisiä pistoraiteita."
Lähde Kaleva
Lähde WWW
http://www.kaleva.fi/plus/juttu698933_page0.htm
Raportoi Toni Aitta
Lähetetty osoitteesta 193.167.105.149 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.11) Gecko/20071127 Firefox/2.0.0.11
Lapin kauppakamarin mielestä norjalaisten haluama rautatieyhteys Kirkkoniemestä Murmanskiin tukisi myös Sallan ratahanketta. Toimitusjohtaja Timo Rautajoen mukaan norjalaisten hanke avaisi uuden tavarankuljetusreitin Lapin lisäksi koko Suomen teollisuudelle. Uutta rataa tarvittaisiin noin 70 kilometriä Kirkkoniemestä Petsamoon.
- Todennäköisesti norjalaiset rakentaisivat radalle venäläisen raideleveyden, joka sopii myös meidän junille, sanoo Rautajoki.
Rautajoki huomauttaa, että Suomessa tehdään ministeriötason selvitystä Imatran pohjoispuolella olevista uusista radoista, muun muassa Sallan radasta ja Soklin kaivosradasta. Hänen mukaansa Sallan radan avaaminen mahdollistaisi Suomen teollisuudelle uuden vientisataman Norjan Kirkkoniemessä.
Rautajoen mukaan kyse ei ole pelkästään Lapin, vaan koko Suomen edusta.
- Barentsinmeren alueella eli meidän lähialueella investoidaan yhteensä 43 - 45 miljardia euroa seuraavan 7 - 8 vuoden aikana. Yhtään kuljetusreittiä ei kulje Euroopan kautta alueelle, jossa valtavat energiahankkeet ovat jo käynnistyneet, Rautajoki toteaa.
Venäjällä Kirkkoniemen ratahanke ei ole saanut kannatusta, sillä alkuvuonna muun muassa Murmanskin maaherra asettui vastustamaan hanketta.
Lähde YLE Uutiset
Lähde WWW
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id77117.html
Raportoi Heikki Piirainen
<hp@iki.fi>
Lähetetty osoitteesta 62.216.122.115 selaimella Mozilla/5.0 (X11; U; Linux i686; fi-FI; rv:1.8.1.8) Gecko/20071004 Iceweasel/2.0.0.8 (Debian-2.0.0.8-1)
Kampin raitiovaunulinjoista käyty kiista on ratkeamassa. Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL ehdottaa, että Kampin uusilla kiskoilla liikennöisi tulevaisuudessa raitiovaunu numero 7. Toisena vaihtoehtona Kampissa kiertäväksi linjaksi on ollut kolmonen.
Joukkoliikennelautakunta käsittelee Kampin linjaratkaisuja ensi torstaina. HKL:n ehdotuksessa raitiovaunu 7 kääntyisi Oopperatalolta Töölöön ja ajaisi Runeberginkatua Kamppiin. Linja numero 3 puolestaan ei enää ajaisi Oopperatalon ja keskustan väliä Töölön kautta vaan Mannerheimintietä pitkin. Samalla bussi 18 siirretään kulkemaan Simonkadun sijaan Arkadiankatua pitkin.
Viimeksi joukkoliikennelautakunta käsitteli Kampin linjastoa maaliskuussa 2006. Silloin se vaati HKL:lta lisäselvityksiä asiasta.
- Jätkäsaaren raitiolinjojen suunnittelu oli kesken, ja halusimme tietää siitä enemmän ennen päätösten tekoa, kertoo lautakunnan puheenjohtaja Jessica Karhu (vihr).
Lisäselvityksissä HKL:n kanta ei muuttunut. Sen mukaan valtaosa matkustajista hyötyy, kun seiskan reitti siirretään Töölöön ja kolmonen kulkee Mannerheimintietä.
Asiasta ei lautakunnassa kuitenkaan tule läpihuutojuttua, sillä kolmosen reitin siirtämistä pois Töölöstä ovat vastustaneet muun muassa Töölö-seura ja monet lautakunnan jäsenet.
- Sekä seiskan että kolmosen pitäisi kulkea Töölössä, sanoo Riitta Snäll (kok), joka on niin joukkoliikennelautakunnan kuin Töölö-seuran johtokunnankin jäsen.
Lähde HS 7.12
Lähde WWW
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/HKL+haluaa+siirt%C3%A4%C3%A4+raitiovaunu+3n+reitin+T%C3%B6%C3%B6l%C3%B6st%C3%A4+Mannerheimintielle/1135232432208
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Raitiolinjojen 6 ja 8 käyttämällä Arabianrannan kääntöpaikalla kokeillaan automaattista rasvauslaitetta, joka vähentää raitiovaunun pyörien kirskuntaa. Kiskojen voitelu myös säästää niin kiskoa kuin raitiovaunun pyörää kulumiselta.
Laite tunnistaa rasvaustarpeen äänen perusteella. Äänisensori käynnistää kiskojen rasvauksen, jos lähestyvän raitiovaunun kiskomelu ylittää ohjearvon. Laitteessa käytetään ympäristöystävällistä biorasvaa. Rasvan koostumus on erityisesti kiskoliikenteelle suunniteltu, eikä se voiteluominaisuudestaan huolimatta tee itse kiskon pintaa liukkaaksi.
Automaattisia rasvauslaitteita on yleisessä käytössä Keski-Euroopassa. Jos laite kestää Suomen sääolot, hankitaan niitä tulevaisuudessa lisää Helsingin raitiotieliikenteeseen.
Lähde HS 7.12
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
VR:n kaukojunien aikataulut muuttuivat 9. joulukuuta alkaen. Muutokset näkyvät etenkin pääradan junaliikenteessä. Uudistuksilla varaudutaan Oulu - Seinäjoki-välin mittaviin ratatöihin ja niistä aiheutuviin haittoihin. Työt alkavat täysipainoisesti ensi kesänä. Uusien aikataulujen myötä Pendolino- ja InterCity-junia lisätään pääradan liikenteeseen.
Tampere - Helsinki-välin Pendolinoille tulee kolme minuuttia lisää matka-aikaa täsmällisyyden parantamiseksi. Oulun ja Seinäjoen välillä matka-aika pitenee keskimäärin 10 - 15 minuuttia. Muutos hidastuttaa jonkin verran myös Oulu - Rovaniemi-väliä.
Iisalmen ja Oulun välillä matka-aika pitenee hieman täsmällisyyden parantamiseksi. Ratahallintokeskus on syksyn aikana nostanut nopeustasoa osittain, mutta rataosalla ei edelleenkään voi ajaa suunniteltua 140 kilometrin tuntinopeutta.
Turku - Tampere-välin ratatyöt on saatu suurimmaksi osaksi valmiiksi. Junayhteydet nopeutuvat joulukuun alusta alkaen keskimäärin 20 minuuttia. Rataosan liikenteessä neljä pikajunaa korvataan IC2-junilla.
Lähde Yle 9.12
Lähde WWW
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id77056.html
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Matkustaminen julkisella liikenteellä on kallistunut huomattavasti yksityisautoilua nopeammin. Tilastokeskuksen laskelman mukaan 200 kilometrin matkan hinta bussilla tai junalla on kolminkertaistunut parissa vuosikymmenessä. Samassa ajassa autoilun hinta on noussut vain kaksinkertaiseksi.
Junamatka esimerkiksi Helsingistä Tampereelle maksoi vuonna 1987 noin 9 euroa, vuonna 1997 16 euroa ja tänä vuonna kolme kertaa enemmän kuin 1980-luvulla. 200 kilometrin matka maksaa nyt 27 euroa, kertoo Tilastokeskus. Bussilippu samalle matkalle on maksanut käytännössä yhtä paljon kuin junalippukin koko ajanjakson.
VR laskee lippujensa hinnan hieman toisin kuin Tilastokeskus. Sen mukaan lipun hintaan ei kuuluisi esimerkiksi paikkalippua.
- Meillä on junatyypit muuttuneet ja mukaan on tullut paikkavarauksia. Tämä vertailupohja ei välttämättä ole täysin yhteneväinen, VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen selittää hintojen nousua.
Jaatinen muistuttaa, että VR:n matkustajamäärät ovat kasvaneet selvästi parin viime vuoden ajan.
Autoilu on halventunut julkisen liikenteeseen verrattuna myös, jos otetaan huomioon pelkästään bensiinikulut.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen ei halunnut kommentoida muutosta. Ministeriöstä kuitenkin todettiin, että joukkoliikenteen kilpailukykyyn voi vaikuttaa politiikalla. Yksi keino on hoitaa liikenteen rakenteet kuntoon, toinen on esimerkiksi VR:n omistajapolitiikka.
- Poliittisen vallan täytyy laittaa monopolit järjestykseen, toteaa liikenneministeriön osastopäällikkö Juhani Tervala.
Lähde Yle 7.12
Lähde WWW
http://www.yle.fi/uutiset/talous/oikea/id76974.html
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Rautatieliikenteeseen tulee odotettua enemmän kilpailua, mutta kilpailun avautuminen ei suju sopuisasti. Tähän arvioon päädytään diplomi-insinööri Miika Mäkitalon väitöskirjassa, joka tarkastetaan Tampereen teknillisessä yliopistossa itsenäisyyspäivän jälkeen.
Uusien rautatieoperaattorien tulo on haaste paitsi tulokkaille itselleen myös viranomaisille, joilta odotetaan uudessa tilanteessa aktiivisuutta, asiakasystävällisyyttä ja nopeutta. Julkisen vallan rooli toimivan kilpailun edellytysten luomisessa on tärkeä mutta myös VR Osakeyhtiön toimilla on suuri vaikutus.
Kilpailu ja alhaisempi hintataso synnyttävät uutta kuljetettavaa, ja rautatiekuljetukset Suomessa kasvavat. Samalla kapasiteetin puute tulee joillakin rataosilla ongelmaksi, kun reiteille ei mahdukaan lisäliikennettä. Toisaalta uusi lisääntyvä liikenne voi myös käyttää ns. vähäliikenteisiä ratoja, Mäkitalo päättelee.
Mäkitalo käsittelee tutkimuksessaan vain tavaraliikennettä. Hän pitää kotimaisen kaukohenkilöliikenteen vapauttamista lähitulevaisuudessa poliittisesti epätodennäköisenä. Väitöskirjassa ei esiinny lainkaan sanaa ilmastonmuutos.
Lähde Infoverstas 4.12
Lähde WWW
http://www.infoverstas.fi/main.php
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Rautatievirasto on kieltänyt kolmen junaseisakkeen käytön Rovaniemen ja Kemijärven välillä. Yöjunat eivät enää pysähdy Viassa, Misissä eivätkä Kuusivaarassa. Seisakkeiden käyttö kiellettiin turvallisuussyistä. Rautatieviraston mukaan laiturit tulisi korjata, pidentää ja valaista.
Ratahallintokeskuksen kunnossapitoyksikön päällikkö Risto Heinonkosken mukaan käyttökielto kummastuttaa, sillä liikennöinti on sujunut seisakkeilla vuosikaudet turvallisesti. Yhden asemapaikan korjaaminen maksaisi arviolta puoli miljoonaa euroa.
Matkustajien ilmoittauduttava etukäteen
VR kuljettaa matkustajat takseilla tai busseilla suljettavilta liikennepaikoilta.
Kemijärveltä Rovaniemelle liikennöivän junan H 412 korvaus liikennepaikoille järjestetään siten, että 5.-9.12. taksi on junan lähtöaikana kullakin asemalla ja tuo mahdolliset matkustajat Rovaniemelle. 10. joulukuuta otetaan käyttöön kutsutaksi, jonka matkustaja tilaa itse Rovaniemen Taksikeskuksesta numerosta 016 106410.
Rovaniemeltä Kemijärvelle liikennöivän junan H 411 korvaus liikennepaikoille järjestetään 6.12. alkaen siten, että Rovaniemen asemalta lähtee pikkubussi ja vie matkustajat Vikaan, Misiin ja Kuusivaaraan. Tarvittaessa näiltä liikennepaikoilta nousevat matkustajat viedään Kemijärvelle.
Lähde Lapin radio 5.12
Lähde WWW
http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=Content124306AC781
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Henkilöjunan jarrut paloivat Hyvinkään asemalla. Palo saatiin sammutettua jauhesammuttimilla. Palo ei aiheuttanut vaaraa matkustajille. He siirtyivät toiseen junaan jatkamaan matkaa.
Lähde Yle 5.12
Lähde WWW
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id76801.html
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 193.234.247.50 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.11) Gecko/20071127 Firefox/2.0.0.11
VR lupaa, että junaliikenteen hiilidioksidipäästöt puolitetaan vuoden 2012 loppuun mennessä. VR alkaa käyttää junissaan ns. vihreää sähköä vuodenvaihteesta lähtien. Ensi vuonna sähköä toimittaa Savon Voima, ja sähkö tuotetaan käyttämällä uusiutuvia energianlähteitä kuten vesivoimaa, biopolttoaineita ja tuulivoimaa. Kahtena seuraavana vuonna sähkön toimittaa Fortum ja se on kokonaan vesivoimaa.
VR julkisti uudet ympäristölupauksensa tänään. Uusien sähkösopimusten lisäksi yhtiö aikoo esimerkiksi lisätä henkilöjunien täyttöastetta ja kouluttaa kuljettajia taloudelliseen ajotapaan.
VR vannoo myös tekevänsä junista aiempaa siistimpiä ja asemista viihtyisämpiä. Jätteet aiotaan lajitella nykyistä paremmin ja radanvarsien asuinalueiden melua ja tärinää luvataan vähentää.
VR muistuttaa, että junamatkustaja tuottaa nykyisin hiilidioksidipäästöjä viidesosan autoilijaan verrattuna. Tavaraliikenteestä 25 prosenttia kulkee junilla, mutta tavarajunien osuus kotimaan tavaraliikenteen energiankulutuksesta on 4 prosenttia.
Lähde HS 5.12
Lähde WWW
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/VR+lupaa+puolittaa+junaliikenteen+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t/1135232357067
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 193.234.247.50 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.11) Gecko/20071127 Firefox/2.0.0.11
Vanhoista rautatieasemista jätettiin perjantaina päättyneen määräajan kuluessa yli 300 ostotarjousta.
Valtion rakennuksia hallinnoivan Senaatti-kiinteistöjen ensimmäisessä myytävien asemien erässä ovat mukana muun muassa Pihlajaveden, Petäjäveden ja Kintauden asema-alueet rakennuksineen. Yhteensä nyt myytäviä kohteita on noin 90 eri puolilla maata.
Tarjouskirjekuorten avaaminen alkaa tänään maanantaina. Tarjousten katsastamisen arvioidaan kestävän parisen viikkoa.
Ensimmäisiä kauppoja Senaatti-kiinteistöt arvelee tehtävän ensi keväänä.
Lähde Suur-Keuruu 03.12.2007
Lähde WWW
http://suurkeuruu.sps.fi/a/2007/12/03/2376386.shtml
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.11) Gecko/20071127 Firefox/2.0.0.11
Ruotsi on laatinut ehdotuksen, joka kieltäisi kreosootin käytön Euroopan unionin jäsenmaissa. Dagens Nyheter uutisoi maanantaina, että kielto tulisi Ruotsissa hyvin kalliiksi, kun valtion olisi uusittava kymmeniätuhansia sähkötolppia ja noin 4 000 kilometrin matkalta ratapölkkyjä. Ruotsin ehdotus on tehty kreosootin haitallisten terveysvaikutusten vuoksi.
Suomessa kreosoottia on saanut käyttää ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi vuodesta 2003 lähtien ainoastaan teollisuudessa ja ammattikäytössä, kuten rautateillä, sähkö- ja puhelinpylväissä, aitauksissa, maataloudessa sekä satamien ja vesiväylien rakentamisessa.
Suomessa kreosootin kieltäminen ei aiheuttaisi rautateiden osalta yhtä suuria toimenpiteitä kuin Ruotsissa. Koko rataverkosta 70 prosenttia on betonipölkkyraidetta. Määrällisesti osuus on 4 130 kilometriä. Ratahallintokeskuksen tiedottaja Janne Tuovinen sanoo, että peruskorjauksen yhteydessä puiset ratapölkyt vaihdetaan järjestään betonisiksi.
- Puupölkkyratoja on jäljellä 1 775 kilometriä, Tuovinen toteaa.
Hyödyt ja haitat selvitykseen
Kaksi viikkoa sitten ilmestynyt Ruotsin raportti on kolmen kuukauden ajan EU-maiden kommentoitavissa. Ylitarkastaja Eeva Nurmi Suomen Ympäristökeskuksen Kemikaaliyksiköstä toppuuttelee, että kreosootin kieltämisestä aiheutuvia vaikutuksia on liian aikaista pohtia Suomessa.
- Tässä vaiheessa tulevaisuudesta ei voi sanoa suuntaan jos toiseen. Kestää joka tapauksessa muutaman vuoden ennen kuin päätös Ruotsin raportin pohjalta tehdään. Päätökseen vaikuttaa myös kreosootin hyöty- ja haitta-analyysi, Nurmi sanoo.
Nurmen mukaan kreosootin kieltämistä vaikeuttaa muun muassa korvaavan, ominaisuuksiltaan yhtäläisen kemiallisen aineen puuttuminen.
- Muut puunsuojakemikaalit tulee arvioida ennen lopullista päätöstä. Myös kreosootin osalta on ryhdyttävä riskinvähennystoimiin. Eniten haittaa kreosootista on niille, jotka joutuvat päivittäin työnsä vuoksi esimerkiksi puhelinpylväiden kanssa tekemisiin, Nurmi sanoo.
- Toteutuessaan kielto asettaisi kemianteollisuudelle suuren haasteen kehittää korvaavia puunsuojavalmisteita. Puisten sähkötolppien uusiminen on myös kustannuskysymys, Nurmi jatkaa.
Lähde Turun Sanomat 04.12.2007
Lähde WWW
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-12-04,104:2:502630,1:0:0:0:0:0:
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.11) Gecko/20071127 Firefox/2.0.0.11
Pihlajaveden Valkeajärven pysäkkirakennus on tänä syksynä saanut kaikessa hiljaisuudessa ongelmarakennuksen leiman. Leiman on lyönyt rakennuksen omistaja, Ratahallintokeskus, joka kieltäytyy myymästä taloa, joka sijaitsee RHK:n mukaan vaarallisen lähellä junarataa. Vaikka tsaarinaikainen rakennus on maalauksellisen kaunis, sen peruskorjaukseenkaan ei RHK:n mielestä ole järkeviä syitä. RHK pidättäytyi myös siirtämästä Valkeajärven pysäkkiä Senaattikiinteistöjen myyntilistalle, jolla on muun muassa Pihlajaveden asema. Valkeajärven asemanrakennukset vuosia sitten ostaneelle yrittäjä Kirsti Kalliolle pihapiirissä rapistuva pysäkki on murheen aihe. Kallion onkin tarjoutunut ostamaan talon, jotta voisi sen kunnostaa. Rakennus liittyisi Kallion mukaan saumattomasti aseman muissa rakennuksissa toimivaan leirikeskus Valopilkkuun. - Kauppaa ei kuitenkaan ole syntynyt. Kiville on menty myös niissä neuvotteluissa, joissa olen tarjoutunut kunnostuttamaan rakennusta EU-rahan turvin, kertoo Kallio. Kallio alkaakin olla sitä mieltä, että rakennuksen halutaan rapistuvan kaikessa rauhassa. - Kenties yhtenä päivänä vieressä onkin lava-auto ja koko talo puretaan ja viedään pois, uskoo Kallio. Ratahallintokeskuksen maankäytöstä vastaava ylitarkastaja Otso Kärkkäinen ei pysty lupaamaan Kalliolle kaupantekoa, mutta ei tohdi luvata rakennuksen kunnostustakaan. Rahaa on RHK:lla siihen liian vähän ja rakennus on vailla käyttöä. Ei Kärkkäinen pyörrä sitäkään Kallion arvausta, että pysäkki aikaa voittaen purettaisiin ja ehkä siirrettäisiin. Pysäkki on Kärkkäisen mielestä kaiken kaikkiaan poikkeuksellisen hankala rakennus. - Sitä ei oikein voisi myydä, koska se on aivan liian lähellä rataa. Etäisyyttä pitäisi olla ainakin kolme metriä. Samasta syystä sitä ei siirretty Senaattikiinteistöillekään. Jos kaupasta nyt lähdettäisiin neuvottelemaan, olisi määriteltävä erittäin tiukat turvallisuusehdot. Ehkä aitaus tai jokin muu turvatoimi voisi tulla kysymykseen. Ehkä sitten neuvotellaan, mutta aikaisintaan ensi vuoden puolella.
Lähde Suur-Keuruu 30.11.2007
Lähde WWW
http://suurkeuruu.sps.fi/a/2007/11/30/2374464.shtml
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.10) Gecko/20071115 Firefox/2.0.0.10
Keskusta kakkoseen, Kirkkonummen rautatieaseman eteläiselle puolelle on saatu nyt uusi, tilapäinen parkkialue helpottamaan sekä liityntäpysäköintiä junankäyttäjän tarpeisiin kuin myös asioimista Keskusta Kakkosen liikeyrityksissä.
- Alueen kaavaan on siihen kohtaa merkitty rakennettavaksi pysäköintilaitos, mikä tullee aikanaan. Mutta tämän hetken akuuttiin tarpeeseen on saatu nyt tämä uusi parkkialue, johon mahtuu jopa toista sataa autoa, valotti projekti-insinööri Jari Ikonen hanketta, joka on Kirkkonummen kunnan ja VR:n yhteinen.
Ja ainakin maanantaiaamuna, 26.11. moni autoilija oli jo äkännyt uudet parkkialueen kyltit ja alue oli alkanut mukavasti täyttyä. Rautatieaseman vastapäätä olevalla kentällä on työt käynnissä myös tilapäisen liityntäpysäköintialueen rakentamisessa. Puolet siitä on jo valmiina ja loppu valmistuu viimeistään ensi viikon aikana. Kapasiteettia tulee lopulta lisää reilut parisataa autopaikkaa. Urakan toteuttaa VR.
Lähde Kirkkonummen Sanomat 28.11.2007
Lähde WWW
http://www.kirkkonummensanomat.fi/cgi-bin/tulostus.cgi?5800
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.10) Gecko/20071115 Firefox/2.0.0.10
Eduskunnassa on syntynyt sopu kuluvan vuoden neljänteen lisäbudjettiiin tehtävistä määrärahalisäyksistä. Valtiovarainvaliokunta osoittaa lisäyksiä tie- ja ratarahoihin, kuntien avustuksiin ja petovahinkojen korvaamiseen.
Perusradanpitoon valtiovarainvaliokunta lisää 6,5 miljoonaa euroa joten tasoristeysten poistamiseen tuleva lisärahoitus nousee runsaaseen yhdeksään miljoonaan euroon. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti rataosuuksilla Tornio-Kolari ja Parikkala-Joensuu olevien tasoristeyksien poistoon.
Valiokunta huomauttaa, että tasoristeyksiä on edelleen erittäin paljon. Valtion rataverkolla niitä on noin 3 700, joista 750 on varustettu varoituslaittein. Tasoristeysonnettomuuksia tapahtuu vuosittain noin 50 mikä on suhteellisesti neljä kertaa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
Lähde Yle 29.11
Lähde WWW
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id76294.html
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Helsinki avaa runsaan vuoden aikana kaksi uutta raitiovaunureittiä ja valmistautuu lähivuosina useisiin uusiin tai uudistettuihin raitiovaunulinjoihin. "Uusi linja 9 Kirurgilta Itä-Pasilaan avataan yleisölle ensi elokuussa ja seuraavan vuoden alussa valmistuu raitiotie myös Kamppiin", kertoo HKL:n suunnittelujohtaja Ville Lehmuskoski.
Uusien linjojen kisko- ja katutyöt ovat menossa sekä Kampissa että Itä-Pasilassa. Liikenne on nyt pahoin ruuhkautunutta etenkin Pasilan vanhan konepaja-alueen molemmin puolin Aleksis Kiven kadulla ja Teollisuuskadulla.
"Ensi kesänä on edessä hirveän iso remontti, kun Kampin linjan kiskotus vedetään heinäkuussa Mannerheimintien yli", Lehmuskoski ennakoi. Vaikka töitä tehdään silloin ympäri vuorokauden, voi olla, että Helsingin keskustan valtaväylän liikenne joudutaan hetkellisesti katkaisemaan kokonaan.
Helsinki päättää pian myös monista ensi vuosikymmenen raitiolinjahankkeista. Päätettävänä on muun muassa se, missä määrin tulevan Jätkäsaaren asuntoalueen joukkoliikenne hoidetaan raitiovaunuin. Suunnitelmien mukaan jo ensimmäisessä vaiheessa Jätkäsaareen alkaa liikennöidä linja 6, jonka reitti pitenee Hietalahdesta Jätkäsaareen.
"Kaupunkisuunnittelulautakunta ja joukkoliikennelautakunta päättävät vuoden alussa myös Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneratkaisusta", Lehmuskoski sanoo. Yksi vaihtoehto on, että Kruununhaasta vedetään raitiovaunulinja Tervasaaren, Sompasaaren, ja Korkeasaaren kautta Kruunuvuorenrantaan Laajasaloon.
Myös pääkaupunkiseudun poikittaisliikennettä palveleva jokerilinja aiotaan siirtää raiteille vuoteen 2017 mennessä.
Lähde HS 27.11
Lähde WWW
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsinki+uusii+raitiovaunureittej%C3%A4%C3%A4n/1135232156081
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Talvivaara Projekti Oy:n tytäryhtiö Talvivaara Infrastructure Oy ja Oy VR-Rata Ab ovat tehneet aiesopimuksen kaivosradan rakentamisesta.
Urakka sisältää kaivosradan ja luovutusratapihan rakennussuunnittelun ja rakentamistyöt. Urakka kattaa radan alusrakenteen, sillat, tiejärjestelyt, päällysrakenteen, turvalaitejärjestelmän sekä mahdollisesti sähköistyksen. Suunnittelu- ja rakentamistyöt käynnistyvät välittömästi.
Talvivaaran kaivosrata erkanee Iisalmi-Kontiomäki-rataosalta Murtomäen liikennepaikalta. Noin 25 km:n pituinen rata valmistuu vuonna 2009.
Rata mahdollistaa tehokkaat, turvalliset ja ympäristöystävälliset raaka-aine- ja tuotekuljetukset.
Lähde VR 26.11
Lähde WWW
http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_335.html
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Junaliikenne seisoo Helsinki-Turku-radalla Kirkkonummen kohdalla. Liikenne pysähtyi, kun hirvi jäi Karjaalle matkalla olleen paikallisjunan alle.
Törmäys rikkoi junan ilmajarrut sen verran pahasti, ettei juna pääse omin voimin raiteilta pois. Rikkoutunut juna aiotaan hinata Kirkkonummelle.
Törmäys myöhästyttää sekä Turusta Helsinkiin että Helsingistä Turkuun matkaavia junia, jotka odottavat raiteilla Kirkkonummen ja Siuntion välillä. Myöhästymisten odotetaan jatkuvan ainakin kello 18:aan asti.
Lähde HS 27.11
Lähde WWW
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Hirvi+pys%C3%A4ytti+junaliikenteen+rantaradalla/1135232150600
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Samaan aikaan, kun Ratahallintokeskus on jälleen tuonut esiin rataverkon kehittämiselle ja ylläpidolle osoitettujen varojen vähyyden, on kehitteillä hankkeita, joihin on varaa käyttää jopa miljoona euroa ylimääräistä rahaa lopputuloksesta välittämättä.
---
Ratahallintokeskus on pohtinut jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien keinoja parantaa Hyvinkään ja Kirkniemen välisen rataosuuden liikennöintimahdollisuuksia. Esillä on ollut alusta asti Nummelan liikennepaikan muuttaminen kauko-ohjatuksi kohtauspaikaksi. Hanke ei ole vain vuosien aikana suuremmin edistynyt ennen tämän vuoden alkua, jolloin RHK teetti tarveselvityksen, jossa pohdittiin kapasiteetin lisäämiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Selvitettävänä oli kaksi vaihtoehtoa: jatkaa Nummelan nykyistä ratapihaa tai rakentaa kokonaan uusi kohtauspaikka Haimooseen. Tarveselvitys päätyi suosittamaan Nummelan ratapihan jatkamista, mutta yllättäen vuosien suunnittelun jälkeen RHK päättikin tehdä toisin: rakentaa kokonaan uuden kohtauspaikan Haimooseen.
Yhteistyö pelaa
RHK on perustellut tekemäänsä ratkaisua mm. sillä, että VR Osakeyhtiö näki sen parempana ratkaisuna. Sillä ei näyttänyt olevan mitään väliä, että ratkaisu oli 1,2 miljoonaa euroa toista kalliimpi. Summa vastaa noin 30-50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. VR kirjoittaa lausunnossaan esittävänsä perusteita, miksi uusi kohtauspaikka tarvitaan juuri Haimooseen. Esitetyt perusteet olivat kuitenkin varsin yleisiä, eivätkä mitenkään varsinaisesti liittyneet Haimoon paremmuuteen Nummelaan verrattuna. VR on tällä hetkellä hyvässä asemassa: sillä ei ole yhtään kilpailijaa, jonka mielipiteitä tarvitsisi kuunnella. VR voi siis pitkälle sanella, mitä se haluaa tai luulee haluavansa, ja RHK näyttää hyväksyvän kaiken mukisematta.
Vaiettu mahdollisuus
Selvitettävänä oli käytännössä kaksi erilaista vaihtoehtoa. Joko jatketaan Nummelan nykyistä kohtauspaikkaa etelään tai rakennetaan uusi kohtauspaikka Haimooseen. Olisi ollut vielä kolmaskin vaihtoehto, nimittäin jatkaa Nummelan ratapihaa pohjoiseen. Tehty selvitys toteaa vain selkeästi, ettei se ole mahdollista, joten siitä ei ole keskusteltu valmisteluvaiheessa esimerkiksi VR:n kanssa lainkaan. RHK kertoo selvittäneensä vaihtoehtoa riittävän tarkasti, jotta vaihtoehto voitiin hylätä. Päätöksen tekemisen jälkeen RHK on kuitenkin kertonut, ettei tälle rakennussuunnalle ole teknisiä esteitä. Mikä mahtoikaan siis olla selvityksen todellinen tarkkuus, kun RHK:lla ei ollut edes tietoa kyseisen alueen kaavoituksesta. Tämä vaiettu vaihtoehto olisi mahdollistanut jopa lähes kilometrin mittaisen kohtausraiteen rakentamisen tulevaisuuden tarpeita ajatellen ja olisi ollut paljon toimivampi ratkaisu kuin selvitetty vaihtoehto ratapihan jatkamisesta etelään.
Uppoaako uusi kohtauspaikka saveen?
Yksi tehdyn selvityksen aiheista on alueiden maaperä. Haimoon uusi kohtauspaikka vaatii paljon työtä, sillä se tulee sijaitsemaan keskellä peltoaluetta, jossa on maan pinnan alla 5-10 metriä savea. Tämän takia kohtauspaikan vaihteet pitää paaluttaa, jotta ne pysyisivät paikallaan. Koko ratapihan pituudelle pitää rakentaa myös raiteiden molemmille puolille kymmenen metriä leveä pengerrys ja silti ratapihalle voi tulla painaumia. Ratapihan kupera muoto on pientä verrattuna siihen, että etelään päin lähdettäessä alkaa kilometrin mittainen kymmenen promillen nousu. Veturiparat huutavat armoa mäessä kuljettajan yrittäessä saada raskaan junan vauhtiin kohtauspaikalta. Hidast