Suomen Rautatieuutiset
Rautatieuutisesi kiinnostavat muitakin ihmisiä! Käytä
nopeaa Uutismaattia tai
lähetä sähköpostia osoitteeseen
. Voit käyttää suomea, englantia tai
saksaa.
Seitsemän viimeisintä uutista myös WAP-muodossa: http://wap.rautatie.com/. Käytä Reload-nappia saadaksesi uusimmat uutiset. Voit käyttää tätä lomaketta saadaksesi uusimman uutisen sähköpostissa samalla kun uutinen lisätään tälle sivulle.
Viimeinen muutos 09.05.2008 13:48
Raahesta pitää päästä Hämeenlinnan tehtaalle entistä painavammilla kelavaunuilla. Rautaruukki ja Hämeenlinnan kaupunki ovat neuvotelleet pääradalta Hämeenlinnan tehtaalle Käikälässä ulottuvan teollisuusraiteen peruskunnostuksesta.
Ratahallintokeskus vahvistaa vähitellen Suomen rataverkkoa 25 tonnin akselipainoille. Tällä hetkellä suurin sallittu akselipaino on 22,5 tonnia. Peruskorjauksen yhteydessä myös teollisuusraide vahvistettaisiin 25 tonnin akselipainoille.
VR suunnittelee myös luopuvansa vanhoista dieselvetureista. Tällöin on välttämätöntä sähköistää teollisuusraiteetkin.
Rautaruukki ehdottaa Hämeenlinnan kaupungille, että kesän aikana konsultti tekisi selvityksen teollisuusraiteen kantavuudesta, peruskorjaustarpeista ja sähköistyksestä. Selvityksen valmistuttua voitaisiin laskea hankkeen kustannukset.
Toimialajohtaja Jouko Kettunen esittää tekniselle lautakunnalle, että kaupunki osallistuu selvityksen kustannuksiin kolmanneksella, mutta enintään 24 000 eurolla. Rautaruukki arvioi hinnaksi 40 000-70 000 euroa. Erittäin alustavan arvion mukaan koko peruskunnostuksen hinnaksi voisi tulla reilut kolme miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus olisi noin miljoona.
Kunnostuksella on kohtalainen kiire. Sitä suunnitellaan ensi vuodelle tai viimeistään vuodelle 2010.
Vilkas junaliikenne
Hämeenlinnan kaupunki omistaa teollisuusradan pääradalta Rautaruukin tontin rajalle saakka ja vastaa myös sen ylläpidosta. Matka Hämeenlinnan ratapihalta Rautaruukille on 2,8 kilometriä. Teollisuusraiteesta kaupunki hallinnoi 1,6 kilometrin pätkää ja Rautaruukki 400 metriä.
Raide on erittäin vilkkaassa käytössä. Hämeenlinnan tehtaalle tuodaan Raahesta raaka-ainetta noin miljoona tonnia. Se merkitsee noin 700 junaa ja 20 000 vaunukuormaa vuodessa.
Tehtaalta lähtee valmiita tuotteita ja kierrätysmateriaalia vuosittain noin 400 000 tonnia eli noin 400 junalastia. Se merkitsee 6 000 vaunukuormaa. Yhteensä rautateitse kulkeva tavaravirta on 1,4 miljoonaa tonnia.
Rautaruukki on parantamassa kuljetustehokkuutta hankkimalla uusia kelavaunuja, joiden akselipainoksi tulee 25 tonnia. VR ja Rautaruukki ovat sopineet, että näitä vaunuja tulee tämän ja ensi vuoden kuluessa käyttöön kaikkiaan 130.
Kun vaunujen kantavuus kasvaa, niiden kuljetusteho paranee. Kuljetuksiin tarvitaan vähemmän vaunuja ja junien ajokerrat vähenevät myös. Näin energiankulutuskin vähenee, samoin melu- ja tärinäkerrat.
Lähde Hämeen Sanomat
Lähde WWW
http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=72122
Raportoi Jarkko Voutilainen
Lähetetty osoitteesta 193.234.247.50 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.14) Gecko/20080404 Firefox/2.0.0.14
Taivalkoskelle tulevaa junarataa ei pureta, mutta sitä ei ole päätetty myöskään kunnostaa. Rata on jäänyt odottamaan mahdollista tulevaa käyttöä. Ainoa korjaus radalla on tapahtunut, kun puutavara-auton vaurioittama Vääkiön seututien ylittävä ja maaliskuussa 2007 poistettu silta on nyt uusittu ja asennettu paikoilleen. Taivalkosken rata oli niiden vähäliikenteisten ratojen joukossa, jotka selvityksen perusteella olivat purettavien joukossa. Purku piti Ratahallintokeskuksen tavoite- ja toimenpidesuunnitelman mukaan tapahtua vuosina 2007-2010.
–Valtiovalta on nuotittanut ja priorisoinut nyt asioita ja rata pidetään jonkinasteisessa valmiudessa. Sen osalta ei ole silti suunnitelmia parannuksista tai purkamisesta, kertoo Ratahallintokeskuksen investointiosaston Pohjois-Suomen alueen aluerakennuspäällikkö, ylitarkastaja Jouko Nurmilaukas.
Vääkiön hajonneen sillan kunnostus liittyy liikenteestä aiheutuneen vahingon korjaamiseen. Se ei tarkoita liikenteen aloittamisen valmistelua. – Sen tarkoituksena on vain ylläpitää ja huolehtia omaisuudestamme. Purku-uhan väistyminen aiheutuu Kemijärven tehtaan aiheuttamista muutoksista Pohjois-Suomen teollisuuden puuhuollon turvaamisessa sekä suunnitteilla olevien kaivoshakkeiden mahdollisista tarpeista.
–Luontevaa on, että pidämme radat ikään kuin olemassa ja odotamme toimenpiteitä mihin suuntaan ollaan menossa. Rahoituksen osalta meillä ei ole mahdollista lähteä sitä nyt parantamaan. Itä-Lapin alueella on kaivostoimintaan ja puunkuljetukseen liittyviä logistiikkakuvioita. Kasvavan puumäärän takia on jo tarpeen modernisoida puuvarastoalueita ja selvitystyö niiden osalta onkin käynnissä, muistuttaa Nurmilaukas.
Taivalkosken radalla liikennöidään Ämmänsaareen saakka, josta on raakapuun kuljetusta. – Mustavaaran kaivos ei viranomaispuolella ole ollut mitenkään esillä. Enkä tiedä onko kaivoshankkeen toimijat olleet mitenkään ministeriön suuntaan yhteydessä. Mikäli rataosaa puretaan tai korjataan, on se eduskunnan ja ministeriön siunattava asia. Purkaminen vaatisi ratasuunnitelman tekoa. Korjaaminen vaatisi taas runsaasti rahaa. Taivalkosken rata rakennettiin vuosina 1938-1955. Siinä käytettiin käytettyjä, keveimpiä 30 kilon ratakiskoja, jotka asettavat liikenteellisiä ja painorajoituksia. Radanparannustöitä on tulossa Savonlinnan ja Huutokosken sekä Porokylän ja Vuokatin välille. – Perusparannus vaatii päällysrakenteen uusimisen kiskoineen, ratapölkkyineen ja sepeleineen. Samoin on tarkistettava sillat ja rummut sekä tasoristeykset. Perusparannuksen hinta on noin 300 000 - 400 000 euroa kilometri.
Kontiomäki - Taivalkoski -radan pituus on kaikkiaan 92 kilometriä. Ratayhteys katkaistiin Pesiönkylästä pohjoiseen liikennekelvottomana 4. elokuuta 2004. Viimeinen kiskoilla liikkuva yksikkö oli radantarkastusvaunu 21. toukokuuta 2004.
Henkilöliikenne Taivalkoskelle alkoi 15. marraskuuta 1957. Parhaimmillaan liikennettä hoidettiin päivittäin kolmen kiskobussijunaparin voimin ja lopuksi yhdellä junaparilla aina heinäkuun 15. päivään saakka vuonna 1982. Kokeilumielessä radalla liikennöi vielä hiihtojuna Winter Rail talvella 1988-1989. Rataa käytettiin myös Transtechin konepajan veturinrunkojen hinaamiseen ja Mustavaaran kaivoksen malmin siirtämiseen Raahen.
Lähde Koillissanomat
Raportoi Jarkko Voutilainen
Lähetetty osoitteesta 193.234.247.50 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.14) Gecko/20080404 Firefox/2.0.0.14
Liikenneministeriö ryhtyy selvittämään junaliikenneyhteyden rakentamista Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Ministeriö on asettanut kaksi työryhmää valmistelemaan lento- ja kaukojunaliikenteen yhteensovittamista. YTV:n vetämän työryhmän tehtävä on selvittää ratayhteys Tikkurilasta lentoasemalle. Toinen työryhmä tutkii puolestaan miten pääradan siirto lentoaseman alle voitaisiin tehdä.
YTV-työryhmän on tarkoitus saada työnsä valmiiksi ennen joulua ja päärataryhmän ensi keväänä.
Lähde Yle 7.5
Lähde WWW
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id90061.html
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Riihimäen maanantaisen tulipalon jälkeen suljettuna ollut VR:n puhelinvaihde on jälleen avattu. Riihimäellä sijaitseva yhteyskeskus oli eilisen päivän suljettuna, kun terveysviranomaiset tarkastivat rakennuksen hiukkaspitoisuuksia. Riihimäen kaupungin työterveysviranomaiset ovat nyt antaneet luvan työskennellä yhteyskeskuksessa, joka sijaitsee aivan palaneen matkakeskuksen vieressä.
Yhteyskeskuksessa sijaitsevat VR:n valtakunnallinen puhelinpalvelu sekä konsernin puhelinvaihde. Keskuksen sulkeminen ei VR:n mukaan aiheuttanut suurempaa ruuhkaa asemien puhelinpalveluun.
Yhteyskeskuksen päällikön Marja-Terttu Kanervan mukaan muutama työntekijä on potenut päänsärkyä ja silmien kirvelyä, mutta vakavampia oireita palo ei aiheuttanut.
Lähde Yle 7.5
Lähde WWW
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id90014.html
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Myynnissä olevat rautatiekiinteistöt ovat kiinnostaneet ostajia, mutta kauppoja on syntynyt vähän. Nyt Petäjäveden asema on löytänyt ostajansa. Asemarakennukset maa-alueineen maksoivat 88 000 euroa.
Jämsänveden rannalla sijaitseva asuinrakennus ja siihen kuuluva tontti maksoi 51 500 euroa. Ostajat olivat petäjävetisiä yksityishenkilöitä.
Senaatti-kiinteistöt on kaupitellut viime syksystä lähtien noin 90 käytöstä poistettua rautatiekiinteistöä.
Kolmasosa on saatu myytyä.
Asemakaupat kiinnostavat myös myynnissä olevien, mutta yhä käytettävien asemien matkustajia.
Jos rakennus myydään tontteineen, odotustiloista ja parkkipaikoista saattaa tulla pulaa.
Lähde Suur-Keuruu 06.05.2008
Lähde WWW
http://suurkeuruu.sps.fi/a/2008/05/06/2537495.shtml
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.14) Gecko/20080404 Firefox/2.0.0.14
Riihimäen läpi kulkeva junaliikenne toimii jälleen. Suuri tulipalo Matkakeskuksen rakennustyömaalla katkaisi junaliikenteen alkuillasta kolmeksi tunniksi Riihimäen kohdalta. VR:ltä kerrotaan, että liikenne saatiin käyntiin kello 18.45. Koska junat eivät päässeet Riihimäen lävitse, junaliikenne Tampereen radalla oli täysin poikki niin lähi- kuin kaukojunienkin osalta. Oikoradalla junaliikenne sen sijaan toimi normaalisti.
Paloa sammutetaan vielä illan mittaan rakennuksen ulkopuolelta käsin, koska työsuojelumääräykset eivät salli mennä sammuttamaan sitä sisäpuolelta. Jälkivartiointi kestää paloviranomaisten mukaan aamuun saakka, sillä rakennuksessa on parisenkymmentä kaasupulloa. Vasta aamulla palopaikkaa päästään tutkimaan tarkemmin.
Viranomaisten mukaan palosta ei kuitenkaan aiheutunut ulkopuolisille henkilö- tai aineellisia vahinkoja.
Sankka savu kahlitsi asukkaat sisätiloihin
Palosta levisi erittäin sankkaa savua, ja alueen ihmisiä kehotettiin sulkemaan ikkunat ja pysyttelemään sisätiloissa. Savun kerrottiin olevan haitallista hengittää.
Kehotus pysytellä sisätiloissa purettiin kuitenkin kello 18:n jälkeen. Haitallinen savu muodostui styroksin palamisesta. Palo syttyi iltapäivällä kello 15:n jälkeen.
Asema evakuoitiin, liikenne sekaisin
Riihimäen kohdille jäi iltapäivällä pysähdyksiin toistakymmentä kaukojunaa. Esimerkiksi Riihimäen paikallisjunat käännytettiin takaisin kohti Helsinkiä. Junaliikennettä pyrittiin korvaamaan osittain busseilla Hyvinkään, Hämeenlinnan ja Lahden suuntiin.
Riihimäen asema evakuoitiin palon alettua ja koko henkilöstö poistui paikalta, kertoo asemanhoitaja Arja Lumialho-Ratu. Heti paon alettua kello 15:n jälkeen alueelta kuului voimakkaita räjähdyksiä ja näkyi tulilieskoja.
Myös muu liikenne Riihimäen keskustassa oli sekaisin. Paikallisbussit eivät päässeet asemalle ja ruuhkat ovat kovat.
Vaurioiden määrää vaikea arvioida
Rakennusyhtiö YIT ei pysty vielä arvioimaan Riihimäen matkakeskuksen palon vahinkoja. YIT:llä on kokonaisvastuu matkakeskuksen rakentamisesta.
Palo on YIT:n mukaan saanut alkunsa matkakeskuksen pysäköintikerrokselle levitetyistä styroksilevyistä, jotka kaasulämmitin sytytti tuleen. Styroksilevyjä on mahdollisesti palanut useamman tuhannen neliön alueelta.
Lähde Yle 5.5
Lähde WWW
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id89849.html
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Helsingin metron automatisointi tulee 45 miljoonaa euroa kalliimmaksi kuin vuonna 2005 arvioitiin. Helsingin joukkoliikennelautakunta hyväksyi keskiviikkona omalta osaltaan hankkeen enimmäishinnaksi 115 miljoonaa euroa. Lautakunta sanoi perusteluissaan, että hinnannoususta 17 miljoonaa johtuu yleisestä kustannusten noususta. Turvallisuutta parantavat laitteet ja muut lisäominaisuudet selittävät 28 miljoonaa euroa automaattimetron kallistumisesta.
Lähde HS 1.5
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Kolmosen raitiolinja alkaa ensi vuoden alussa kiertää Kampin keskuksen kautta. Linja 7 pysyy ennallaan. Helsingin joukkoliikennelautakunnan päätös syntyi kolmen äänestyksen jälkeen. Viimeisessä äänestyksessä voittanut Osmo Moision esittämä vaihtoehto sai taakseen kahdeksan jäsentä. Vastaan äänesti yksi jäsen.
Kolmosen kierrättäminen Kampin ja Simonkadun kautta aiheuttaa myös muutoksen kolmoslinjan B- ja T-tunnusten käytössä. Se tehdään sekaannusten välttämiseksi rautatieaseman edessä, kertoi HKL:n suunnittelujohtaja Ville Lehmuskoski.
Kaikki Töölön suuntaan menevät tai sieltä tulevat kolmoset käyttävät ensi vuoden alusta lähtien tunnusta 3T ja kaikki Kallion suuntaan menevät tai sieltä tulevat kolmoset ovat tunnuksella 3B. Tunnusten vaihto tapahtuu lennossa Olympiaterminaalissa ja Eläintarhassa niin, että kahdeksikon muotoisen reitin toisella puoliskolla ajavat 3T- ja toisella 3B-linjan vaunut.
Lähde HS 1.5
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Puukauppa on kuluvana vuonna käynnistynyt hitaasti ja eri kaupan osapuolet näkevät suuren joukon syitä tilanteeseen. Myös maan hallitus tehottomine toimineen saa varsinkin metsänomistajien kritiikkiä osakseen. Kuluvana vuonna kauppaa on tehty noin kolmannes huippuvuosien tasosta ja huonoihinkin vuosiin verrattuna kauppojen määrä on niistä vain puolet. Yksimielisiä ollaan vain toteamuksesta, että puu ei liiku.
Erityisen laiskasti puu on liikkunut Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Itämeren alueella puun tarjontaa ovat nostaneet myrskyt niin Ruotsissa kuin Saksassakin. Ruotsissa tuuli kaasi 1,5 miljoonaa kuutiometriä ja Saksassa 5 - 6 miljoonaa kuutiometriä puuta. Viime vuonna markkinapuun hakkuut olivat Suomessa noin 58 miljoonaa kuutiometriä, eli kaksi Itämeren alueen myrskyä on kaatanut yli kymmenesosan Suomen viime vuoden ennätyshakkuusta.
Menneen talven korjuukelitkään eivät ole puukaupan osapuolia suosineet. Osalla talvileimikoita oli parin kuukauden hakkuuaika ja osalla sitä ei ollut lainkaan. Talvileimikoita jäi varastoon, kuten jäi edellistalvenakin. Säiden aikaansaamat hakkuuvarannot ovat hyydyttäneet tehokkaasti talvileimikkojen kysyntää. Nyt talvileimikkoja ostetaan kolmen vuoden hakkuuajalla.
Tilanne sahatavaramarkkinoilla on heikentynyt nopeasti. Kun pohjoiskarjalaisista tukeista parhaimmillaan maksettiin jopa yli 75 euroa kuutiolta on keskihinta painunut 55 - 60 euroon kuutiolta. Hiljaisen sahatavaramarkkinatilanteen vuoksi on sahoja seisotettu. Rakentamisen määrässä ei Euroopassa näy piristymisen merkkejä vaikka Suomessa rakentaminen jatkuukin vielä vilkkaana.
”Tämäkö oli parasta hallituksen antia”
Esko Ahon työryhmä esitti verohelpotuksia puukaupan vauhdittamiseksi. Kun uudet verokaavailut tulivat julkisuuteen, niin myyjät ryhtyivät odottamaan niiden toteutumista ja odotus osittain jatkuu. Jos metsävähennyksen nostaminen kymmenellä prosentilla oli hallituksen parasta antia, jää hallituksen toteuttamien verokeinojen vaikutus puumarkkinoille lähes olemattomaksi. - Hallituksen uskottavuus asiassa on heikonlainen, toteavat eri osapuolet yhdestä suusta.
- Jos hallitus haluaa nopeita vaikutuksia, niin sillä ei ole muita kuin jo Ahon työryhmän esittämä verokeino. Nyt aikaansaadut muutokset metsävähennyksessä eivät vaikuta puukaupan määrään. Vaikka sukupolvenvaihtoon liittyvät veromuutokset toteutettaisiin, niin niidenkin vaikutus näkyy aikaisintaan puolen vuoden viiveellä. Ensiharvennuspuun myyntitulot ovat hallituksen päätöksen mukaan määräaikaisesti verovapaita tuloja viime huhtikuun alusta lukien, jos EU:n komissio siunaa asian.
- Olemme puukaupoissamme erotelleet ensiharvennuspuun osuuden. Tämä on tuonut lisää toimistotyötä, mutta komission siunatessa asian niin verovapaus voidaan toteuttaa, totesi aluejohtaja Sami Honkanen Stora Enso Metsästä.
EUn kantaa ei vielä tiedetä, kuten ei sitäkään, mitä sitten tehdään, jos komissio tekee Suomelle kielteisen päätöksen.
Harvennus parantaa tuottoa
- On oletettavaa, ettei kuitupuun hinta tule oleellisesti nousemaan. Hintaodotusten vuoksi harvennuksia ei kannata siirtää. Erityisesti ensiharvennuskohteissa metsän kasvukyky säilyy, jos harvennus suoritetaan. Se myös turvaa metsän tulevaisuuden tuottoa, totesi toiminnanjohtaja Eero Lukkarinen Pohjois-Karjalan Metsänomistajien liitosta.
- Ensiharvennuksissa hehtaarikohtainen kertymä on kuitenkin pieni ja kuitupuun mahdolliset hinnanmuutokset tarkoittavat muutamia euroja hehtaarille. Onko sillä metsätaloudellista merkitystä, kysyy Lukkarinen.
Pohjois- Karjalasta, kuten myös muuallakin Suomesta, löytyy harvennushakkuurästejä. - Kuitupuulla kuitenkin näyttää olevan kysyntää, joka myyjien kannattaa hyödyntää. Lisäksi Pohjois-Karjalalle on tärkeätä, että Uimaharjun tehtaan piippu savuaa tulevaisuudessakin ja puun myynti on yksi signaali tehtaan säilyttämisen puolesta, kannustaa Laukkanen puukaupoille. - Vaikka ensitalven puut ovatkin jo varattu, niin kuitupuulle on kova kysyntä, säestää Honkanen. Varsinkin kesäleimikko tuntuu olevan haluttu ostokohde.
Tuotantoa pienennetään
Stora Enson Kemijärven tehtaalla ovat valmistuneet viimeiset sellupaalit. Tehtaan kylmeneminen pienentää Stora Enson puuntarvetta 1,3 miljoonalla kuutiometrillä. Viime vuonna Uimaharjussa toteutuneet seisokit pienensivät puun tarvetta samalla määrällä.
Stora Enson toimitusjohtajan suulla on ilmoitettu, että sellun tuotannossa tarvittavat joustot toteutetaan Uimaharjun ja Summan tehtailla. Seisokit voivat aiheutua joko siitä, ettei yhtiö kykene ostamaan sopivan hintaista kuitupuuta tai lopputuotteen menekkivaikeuksista. Tällä hetkellä sellu käy hyvään hintaan kaupaksi eikä sellun tuotantoa tarvitse rajoittaa. Yhtiön sahojen tuotantoa on jo lopputuotteen menekkivaikeuksien vuoksi rajoitettu.
Stora Enson Itämeren alueen puunhankinnasta puolet suoritetaan Suomesta. Baltiassa puukauppaa vaivaavat samat ongelmat kuin Suomessakin, Ruotsissa ei koettu viime vuoden kaltaista hintapiikkiä, joten siellä ei ole hintaodotuksia ja Euroopan puukauppaa hallitsee myrskytuhopuiden korjuu.
- Meillä on kuitenkin halu ja tavoite saada puukauppa käyntiin ja tarjoamme uusia tuotteita puun myyjille. Yksi uusista tuotteistamme on yhtiön hallinnoima tili, jonne myyntitulot voi jättää kasvamaan korkoa. Seuraavat kampanjatuotteet ovat jo harkinnassa, lupasi aluejohtaja Honkanen.
Lähde Karjalan Maa 02.05.2008
Lähde WWW
http://www.karjalanmaa.fi/tarkennus.php?lehti=1058&id=20212309
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.14) Gecko/20080404 Firefox/2.0.0.14
Viikon kuluttua maanantaina alkavat junia korvaavat taksivuorot ajaa Haapamäen ja Vilppulan välillä. Kolhon kautta kulkevat autot kuljettavat Haapamäeltä Vippulaan ja Vilppulasta takaisin aamun ensimmäisen ja illan viimeisen etelän junan matkustajat.
Näitä kyytejä ajetaan toukokuun ajan siksi, että Jämsän radan tunnelit ovat remontissa ja tavaraliikenne kiertää Keuruun ja Haapamäen kautta. Tämä aiheuttaa radalla ja Haapamäen asemalla ruuhkaa, jonka vuoksi henkilöliikenteen aamu- ja iltavuorojen lähtöpiste ja määränpää ovat Haapamäen sijaan Vilppulassa.
Pysyväksi järjestely muuttuu kesäkuussa, jolloin liikenneministeriö lakkaa ostamasta Vilppulan ja Haapamäen välistä aamu- ja iltajunaliikennettä VR:ltä. Liikenne tällä välillä siirtyy kokonaan kumipyörille. Illan viimeinen junavuoro Tampereelta Haapamäelle jää Vilppulaan, josta se aamulla jatkaa takaisin Tampereella.
Toukokuun ajan kyydit lähtevät aamulla Haapamäeltä ja päätyvät sinne illalla aikataulun mukaisesti. Järjestely muuttuu kesäkuun alussa, jolloin taksikyytiin ja junalle Vilppulaan pääsee myös Keuruulta.
Toinen ero toukokuun ja kesäkuussa alkavan kyydityksen välillä on se, että toukokuussa taksit starttaavat Haapamäeltä ja Kolhosta aikataulun mukaan, kesäkuussa siirrytään kutsujärjestelmään. Aamulla kyytiin pyrkivän on tilattava kyyti edellisiltana ennen kello 18:aa. Vilppulasta Haapamäelle ja Keuruulle jatkavien taksikyydit tilaa junan konduktööri.
Taksiliikennettä hoitavat tätä liikennöintiä varten muodostetussa kumppanuudessa Keuruun Palvelutaksi Ky, Taksi Esa Lehto ja TTM Palvelu Oy. Renkaassa on useampi yrittäjä, koska matkustajien määrä vaihtelee.
Ylitarkastaja Rauni Malinen Länsi-Suomen lääninhallituksesta liikenneosastolta ei osannut vielä kertoa, voiko taksin tilata yhdestä ja samasta puhelinnumerosta, vai onko käytössä useita numeroita. Tämä varmistuu toukokuun aikana, samoin juna- ja juna-bussi -lippujen kelpaavuus.
Joka tapauksessa taksissa pitää Malisen mukaan voida maksaa myös pankkikortilla ja käteisellä, eikä koko matkan hinta saa ylittää junamatkan hintaa.
Malinen korostaa, että sopimuksen mukaan tiedottamisvastuu kyydeistä on yrittäjillä. Kyytitietojen on oltava mm. nähtävillä kaikilla asemilla. VR ilmoittaa taksien lähtöajoista.
Lähde Suur-Keuruu 28.04.2008
Lähde WWW
http://suurkeuruu.sps.fi/a/2008/04/28/2531341.shtml
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.14) Gecko/20080404 Firefox/2.0.0.14
JUNIA KORVATAAN LINJA-AUTOILLA TAMPEREEN JA JYVÄSKYLÄN VÄLILLÄ
Tampereen ja Jyväskylän välisen radan junavuoroja korvataan ratatöiden vuoksi linja-autoilla ja takseilla 5.5.-31.5. Jämsän ja Jyväskylän välillä korvataan kaikki junavuorot. Myös osa Jyväskylän ja Pieksämäen sekä Kuopion välillä liikennöivistä junavuoroista korvataan. Lisäksi kaksi kiskobussivuoroa Tampereen ja Haapamäen välillä korvataan osittain takseilla.
Linja-autokorvausten vuoksi matka-ajat pidentyvät. Jatkoyhteydet Tampereella ja Pieksämäellä voivat poiketa normaaleista.
Ratatöitä tehdään ympäri vuorokauden kuukauden ajan, jolloin junaliikenne on keskeytetty. Vaikka junaliikenne on katkoksen vuoksi poikki Jämsän ja Jyväskylän välillä, radalla liikennöi lukuisia työkoneita.
Tampereen ja Jyväskylän välinen tavaraliikenne ajetaan Orivedeltä Haapamäen kautta Jyväskylään. Rataa ylitettäessä tulee noudattaa tavanomaista varovaisuutta.
Korvaavat kuljetukset lähtevät rautatieasemilta. Niillä on järjestetty opastus linja-autoille. Tampereen ja Jyväskylän rautatieasemille on myös kesän ajaksi palkattu laiturioppaita, jotka opastavat matkustajia junanvaihtoihin ja aikatauluihin liittyvissä kysymyksissä.
Lisätietoja liikennejärjestelyistä saa asemilta, aikataulujulkaisuista, VR Puhelinpalvelusta 0600 41 900 (1 euro/puhelu + pvm) tai Internetistä www.vr.fi.
Lähde VR 29.4
Lähde WWW
http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_398.html
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 193.234.247.50 selaimella Mozilla/4.0 (compatible; MSIE 6.0; Windows NT 5.1; SV1; .NET CLR 1.1.4322; .NET CLR 2.0.50727; .NET CLR 3.0.04506.30)
Junan vaunun ja trukin väliin jäänyt 51-vuotias vaihdemies loukkaantui vakavasti Joensuun syväsatamassa aamulla.
Vaihdemies toimi tähystäjänä, ja hän oli radioyhteydessä peruuttaneen veturin kuljettajaan. Onnettomuuden sattuessa aamuseitsemän jälkeen vaihdemies oli osittain junan rinnalla.
Mies raahautui runsaan kymmenen metrin matkan junan vaunujen ja trukin välissä ennen kuin veturinkuljettajan onnistui pysäyttää juna.
Pelastuslaitos joutui irrottamaan loukkaantuneen henkilön puristuksista vaunun ja trukin välistä.
Joensuun poliisi tutkii onnettomuuden syytä. Joensuulaisen vaihdemiehen vasen jalka ruhjoutui pahoin polven alapuolelta. Loukkaantunut kuljetettiin hoitoon Pohjois-Karjalan keskussairaalaan. (MTV3-STT)
Lähde Mtv3
Lähde WWW
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/04/640801
Raportoi Toni Aitta
Lähetetty osoitteesta 193.167.100.88 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.14) Gecko/20080404 Firefox/2.0.0.14
VR on jo vuosia ihan konkreettisestikin sorvannut uusimpia eli Sr2-sarjan veturejaan sellaiseen kuntoon, että ne voisivat kulkea alun perin tavoitteena ollutta 200 kilometrin tuntinopeutta. Veturit ajavat nyt suunnittelupäällikkö Juha Inkilän mukaan korkeintaan 160 km/h.
Sr2:n ongelmana on, ettei veturi sovi yhteen suomalaisen radan kanssa: pyörän ja kiskon profiilit eivät kohtaa kunnolla. Kun vauhti kasvaa, Sr2 "ikään kuin luistelee sivuittain kiskoilla, eikä pyörän ja kiskon kontakti enää ole jatkuvasti optimaalinen". Pyörät kuluvat nopeasti, ja siksi nykyistä vauhdikkaampi liikenne "maksaisi hirvittävästi".
Veturin valmistaja on ollut kuvioissa koko ajan, ja kompensaatiot kuuluvat kauppaan, Inkilä kertoo.
Inkilän mukaan ongelma ei ole niinkään tekninen kuin taloudellinen. Pyörien kuluminen on vaivannut Sr2-sarjaa alusta alkaen. Ratkaisua on etsitty sorvaamalla veturin pyöriä. Ajatuksena on, että kaikkien 46 veturin pyörät sorvattaisiin kesän korvalla niin, että ne pystyisivät käyttämään 200 km/h-huippua tietyissä seurantajunissa.
Vähintään yhden talven yli kokeiltaisiin ennen kuin muutoksille lähdettäisiin hakemaan turvallisuusviranomaisilta pysyvää lupaa, Inkilä sanoo.
Nopeaan veturivetoiseen liikenteeseen sopivia ratoja on Suomessa vähän. Sr2:t vetäisivätkin tiettyjä IC2-junia Helsingistä Tampereelle ja Kouvolaan, sillä uudet kaksikerroksiset IC-vaunut on tehty nopeudelle 200 km/h.
Aikataulut eivät muuttuisi ainakaan kokeiluvaiheessa nopeuden nostosta huolimatta.
Vauhti asettaa myös radanpidolle uusia vaateita. Ratoja hallinnoivan Ratahallintokeskuksen kanssa olisikin katsottava, onko 200 km/h kansantaloudellisesti kannattava hanke.
Matkustajien mukavuuskin on otettava huomioon; routa voi tuoda rataan isoja heittoja ja "on mietittävä, onko mitään järkeä ajaa 200 km/h ja säästää kolme minuuttia, kun kaikki matkustajat eivät pysy pystyssä".
Lähde HS 27.4
Lähde WWW
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135235919635
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 193.234.247.50 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.14) Gecko/20080404 Firefox/2.0.0.14
Hankasalmen ja Pieksämäen puolivälin tienoilla sijaitseva Venetmäen asemarakennus ja asema-alue ovat siirtyneet kolmen helsinkiläisen ja yhden jyväskyläläisen rautatieharrastajan omistukseen. Asema on yksi lähes sadasta viime syksynä myyntiin tulleesta rautatiekiinteistöstä.
Venetmäen asemasta tulee yksityinen museoasema, jonka autenttinen junasuorittajan huone museoidaan sellaisenaan. Myös odotussalia entistetään, ja asema-aluetta palautetaan vanhaan rautatieläisasuun.
Asemarakennus on 1910-luvun omaleimaista pysäkkirakennustyyppiä, jonka on piirtänyt rautateiden arkkitehti Thure Hellström. Rakennus on yleinen vain Jyväskylä-Pieksämäki-Varkaus/Savonlinna-osuuden pienillä liikennepaikoilla.
Yhteistyössä kylän kanssa asemalla vietetään 1.6.2008 Jyväskylä-Pieksämäki-radan 90-vuotisjuhlia. Juhlapäivänä Jyväskylästä Pieksämäelle ja takaisin liikennöi sille aikanaan hyvin ominainen Lättähattujuna.
Lähde Petri Pentikäinen
Lähde WWW
http://www.isovaalee.info/ratajuhla.html
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Muutaman vuoden päästä matka Helsingin keskustasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle taittunee odotettuakin helpommin.
Ilmailulaitos Finavia ja Ratahallintokeskus pyörittelevät suunnitelmia, joiden mukaan rakennettavan kehäradan asema lentokentällä tulisikin suoraan terminaalien alle. Näin 30 metrin syvyydellä sijaitsevalta asemalta pääsisi terminaaleihin suoraan rullaportaita pitkin.
- Ensin juna-asemalta tulisi yhdet rullaportaat lippuhalliin, josta toiset suoraan terminaalien väliseen käytävään, Finavian liiketoimintajohtaja Reijo Tasanen kertoo.
Alun perin idea oli, että asema tulisi kauemmas terminaaleista. Asemalta olisi pitänyt nousta ensin ulos ja sitten taittaa matkaa ulkona.
- Tässä luodaan mahdollisuus, että juna on miellyttävä käyttää. Matkatavaroita tai muita ei tarvitse raahata ulkona ollenkaan, Tasanen toteaa.
Maanalaista asemaa siirretään 90 metriä lähemmäs terminaaleja. Ratahallintokeskus ei tätä vastusta, koska rata kulkee joka tapauksessa lentoasemarakennuksen ali.
- Päinvastoin, kiitin heitä hyvästä ideasta, kehäradasta päävastuun kantavan Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen toteaa.
Finavia maksaa Helsinki-Vantaan juna-aseman kustannukset eli noin 30 miljoonaa euroa. Koko kehäradan kustannukset ovat turvonneet, ja nyt niitä karsitaan. Vantaan Sanomat uutisoi keskiviikkona, että myös Helsinki-Vantaan juna-aseman kuluja karsitaan. Aseman sijoittaminen lähemmäs terminaaleja säästää rahaa, kun kalliit maanpäälliset rakennelmat jäävät pois.
Radan rakentaminen alkaa ensi vuonna, ja junalla lentokentälle pääsee 2013.
Lähde HS 23.4
Lähde WWW
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Keh%C3%A4radan+asemalta+p%C3%A4%C3%A4see+rullaportailla+lentoasemalle/1135235824275
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Vuosaaren satamaradan kiskonpäät kohtasivat Savion tunnelissa Keravalla aamulla. Rataa on rakennettu samaan aikaan molemmista suunnista ja nyt päät kohtasivat Suomen pisimmässä rautatietunnelissa. Savion tunneli on 13 kilometriä pitkä.
Vuosaaren satamaradan raidetyöt aloitettiin viime kesänä ja urakassa asennettiin kiskoja kaikkiaan 75 kiskokilometriä. Ratapölkkyjä 19 kilometrin pituiseen rataan meni 62 000.
Lähde HS 23.4
Lähde WWW
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Vuosaaren+satamarata+sai+kiskot/1135235814597
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Helsingistä Vantaankoskelle matkalla ollut M-juna rikkoutui aamulla ennen seitsemää Pohjois-Haagan aseman kohdalla tukkien osin radan liikenteen. M-juna oli lähtenyt Helsingistä kello 6.33. Juna saatiin Helsinkiin aamuyhdeksän aikaan, ja liikenne jatkui sen jälkeen normaalisti.
Vantaankosken ja Helsingin välinen lähiliikenne oli myöhässä runsaan puoli tuntia. VR:n liikenteenohjauksen mukaan myös rantaradan liikenne saattoi takkuilla heijastusvaikutusten vuoksi
Lähde HS 23.4
Lähde WWW
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Pohjois-Haagaan+jumittunut+M-juna+hidasti+liikennett%C3%A4/1135235810318
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
VR:n liikennetiedote klo 7:20 kertoo, että Vantaankosken radalla on n. 25 minuutin myöhästymisiä. Syynä on rataosalle hajonnut juna.
Lähde VR Liikennetiedote
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 87.93.203.189 selaimella Mozilla/5.0 (SymbianOS/9.2; U; Series60/3.1 NokiaE90-1/07.24.0.3; Profile/MIDP-2.0 Configuration/CLDC-1.1 ) AppleWebKit/413 (KHTML, like Gecko) Safari/413
Liian alhaiset tarjoukset ovat jarruttaneet vanhojen rautatieasemakiinteistöjen kauppaa. Koko Suomessa on yhä myynnissä yli kaksisataa asemaa, kaupat on tehty vasta muutamasta kymmenestä. Asemia myyvä Senaatti-kiinteistöt on tähän mennessä joutunut hylkäämään suuren osan ostotarjouksista, sillä hintapyynnöt vaihtelevat muutamasta tuhannesta reiluun 100 000 euroon.
- Yhtä oikeaa hintaa asemalle pihoineen on mahdotonta sanoa, koska arvoon vaikuttaa niin monta asiaa. Hinta riippuu muun muassa aseman sijainnista Suomessa ja aseman sijainnista omalla paikkakunnallaan, kertoo Arto Annala Senaatti-kiinteistöistä.
Vanhoja tarpeettomia rautatieasemakiinteistöjä tuli myyntiin viime syksynä vajaa kolmesataa kappaletta. Asemien lisäksi kaupan on niiden yhteydessä olevia muita rakennuksia kuten asuintaloja ja saunoja.
Senaatti-kiinteistöt aloittaa uuden myyntikierroksen alkusyksystä. Alkuperäinen tavoite oli saada kaikki asemat myytyä jo maaliskuun loppuun mennessä.
Lähde Yle 22.4
Lähde WWW
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id88685.html
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Tehtaan loppu: Joutsijärven ja Kemijärven asemat täyttymässä puista, puuvaunuista pulaa
Kemijärvi Puukuljetukset Kemijärven sellutehtaalle loppuivat eilen. Viimeiset puukuormat ajettiin haketettavaksi ja tehdas käy kuun loppuun saakka hakevarastollaan, joka keitetään tyhjäksi.
Stora Enso on julistanut Kemijärven tehtaalle tiedotussulun 26.4. saakka. Henkilöstöpäällikkö Pekka Auvinen suostui kertomaan vaan sen, ettei tukkirekkoja ole tehtaalla enää näkynyt.
Tehtaalle puuta ajaneet kuorma-autoilijat sen sijaan kertoivat, että jo jonkin aikaa on puuta ajettu kiivaasti kelirikon pelossa Kemijärven ja Joutsijärven asemille, missä alkavat jo tilat loppumaan. Asemilta ei puuta ole saatu kuljetettua edes sovittuja junia aikatauluissaan.
Myös Rovaniemen asemalla on ollut purkuruuhkaa aamuisin. Sinne puuta ajetaan Lapin yläperältä Kemiin ja Ouluun kuskattavaksi.
Lähde Lapin Kansa 16.04.2008
Lähde WWW
http://www.lapinkansa.fi/uutiset/lapinuutisia/10964.shtml
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.13) Gecko/20080311 Firefox/2.0.0.13
Jos Risto-höyryveturi on mielestäsi erottamaton osa Tampereen keskustan kaupunkikuvaa, kannattaa luoda veturivanhukseen viimeinen silmäys. Vajaan kahden kuukauden kuluttua viimeinen Lokomon tekemä raskas TR1-sarjan veturi kuljetetaan pois nykyiseltä paikaltaan Itsenäisyydenkadun ja Murtokadun kulmasta.
Veturin vastaanottavan kiinteistöosakeyhtiö Siuron asemapuiston asiamiehen Weke Ahosen mukaan siirtopäiväksi haetaan lauantaipäivää kesäkuun alkupuolelta.
- Suunnittelimme Riston siirtämistä jo vapun jälkeisenä perjantaina, mutta nyt näyttää siltä, että se tulee liian pian. Poliisikaan ei olisi halunnut raskasta ajoneuvoa perjantailiikenteeseen.
Risto nostetaan suuriin erikoiskuljetuksiin kykenevälle lavettiautolle kahdella nosturilla. Ahosen mukaan urakoitsijalla on aiempaakin kokemusta vastaavanlaisista nostotöistä. Matka vanhalle Siuron asemalle kestää useamman tunnin. Tampereen kaupunki edellyttää, että veturi on poissa viimeistään kesäkuun loppuun mennessä.
SIIRTOA on tarkoitus juhlistaa Siuron asemapuistossa pidettävällä yleisötapahtumalla. Siuron vanhaa asemarakennusta on viime vuodet kunnostettu Museoviraston ja ympäristöministeriön tuella. Asemalle suunnitellaan muun muassa ravintolaa ja majoitustoimintaa. Veturin omistava Tampereen kaupunki ja siurolaiset ovat päässeet sopimukseen myös veturin luovutuskunnosta. Ahosen mukaan veturin vastaanottajat edellyttivät, että kaupunki laittaa veturi edes säädylliseen siirtokuntoon.
- Sovimme niin, että kaupunki siivoaa suurimmat roskat, töhryt ja ulosteet. Hiekkapuhaltaminen jää sitten meille.
Luovutussopimus allekirjoitetaan heti, kun siirron yksityiskohdat varmistuvat. Sopimukseen tulee pykälä muun muassa siitä, että kiinteistöosakeyhtiö sitoutuu pitämään veturin kunnossa. Samanlainen pykälä oli Tampereen kaupungin ja veturin vuonna 1985 lahjoittaneen VR:n sopimuksessa.
TAMPEREEN KAUPUNKI oli jo romuttamassa veturia ennen kuin useat veturinharrastajat ilmaisivat kiinnostuksensa Ristoa kohtaan. Museotoimi pääsi lopulta valitsemaan kahdeksasta tarjouksesta.
Tampereen museoiden kokoelmayksikön päällikkö Ritva Palo-oja sanoo olevansa hieman enemmän helpottunut kuin haikea Riston lähdön varmistumisesta.
- Olen tyytyväinen, että veturi pääsee tarkoituksenmukaiseen paikkaan. Kaikkein parasta olisi tietysti ollut, että se olisi löytynyt Tampereelta.
Höyryveturin saamisen ehtona oli sen kuljettaminen pois hakijan kustannuksella. Weke Ahosen mukaan pelkkä siirtourakka maksaa siurolaisille useita tuhansia euroja. Kunnostustyöt on tarkoitus aloittaa välittömästi. Mukaan on tulossa sekä talkoolaisia, veturiharrastajia että työllistämistuella olevia. Veturi on ollut nykyisellä paikallaan vuodesta 1993.
Lähde Tamperelainen 16.04.2008
Lähde WWW
http://www.tamperelainen.fi/
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.13) Gecko/20080311 Firefox/2.0.0.13
Vanha höyryveturi Suomussalmen Pesiökylältä siirretään Ämmänsaaren asemalle. Pesiökylän kylätoimikunnan puheenjohtaja Jaana Juntunen sanoo, että siirron syynä on muun muassa ilkivalta.
Tk 3 -höyryveturi on ollut Pesiökylän asemalla 20 vuotta. Rautatiehallitus luovutti veturin aikoinaan Suomussalmen kunnalle. Luovutusehdon mukaan museoveturista on pidettävä huolta. Luovutuskirjan mukaan veturi pitää romuttaa, jos sitä ei pidetä siistissä museokunnossa.
Suomussalmen kunnanjohtaja Timo Säkkinen sanoo, että veturi siirrettäneen Ämmänsaaren asemalle lähelle Jalonkatua. "Veturista ei luovuta missään tapauksessa", vakuuttaa Säkkinen.
Jaana Juntunen sanoo, että kylätoimikunta on nyt täysin yksimielinen veturin siirrosta. "Takavuosien veturin puuhamiehet voivat tietysti kummastella siirtoa. Muuta mahdollisuutta meillä ei kuitenkaan nyt ole", sanoo kylätoimikunnan puheenjohtaja Jaana Juntunen.
Hän sanoo, että veturi on 20 vuoden aikana kerran fiksattu edustavaan museokuntoon. Veturi on kuitenkin Pesiökylän aseman kupeessa niin syrjäisessä paikassa, ettei ilkivaltaa pystytä estämään.
Veturin kanssa samassa paikassa on myös höyryveturikauden aikainen vesitorni. Siellä on pidetty muun muassa valokuvanäyttelyjä. Vilkkaimpaan aikaan vesitornilla oli jopa keskioluttarjoilu. Nyt vesitornikin on jatkuvasti ilkivallan kourissa.
(Kuva) Vanha höyryveturi lepää Pesiökylän aseman kupeessa. Yhtenäistä kiskoa ei nykyiseltä paikalta Ämmänsaareen ole. Niinpä 78 tonnin veturi siirretään Ämmänsaareen lavettiautolla.
Lähde Kainuun Sanomat 14.04.2008
Lähde WWW
http://www.kainuunsanomat.fi
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.13) Gecko/20080311 Firefox/2.0.0.13
Vihannin kunnanhallitus päätti tukea kutsuliikenneyhteyttä Vihannista Raaheen. Myös Raahen kaupunginhallitus on samalla kannalla. Läänihallitus on lupautunut ostamaan perjantain linjaliikennevuoron, mikäli Raahe ja Vihanti järjestävät kutsuliikenteen muina viikonpäivinä. Raahen ja Vihannin kustannusosuudet on määrätty asukasluvun mukaan.
Kutsuliikenteenä toimivat yhteiskuljetukset ovat tärkeitä Raahen suunnasta kulkeville junamatkustajille, mutta niillä on merkitystä myös Vihannin aseman säilymiselle ja junien pysähtymisen turvaamiselle Vihannissa. Tänä vuonna tukea maksetaan Vihannista 1 870 euroa, joka riittää kesäkuusta vuoden loppuun. Tukea maksetaan 3 747 euroa vuodessa ja tuki tulee illan junavuoroilta Vihannin asemalta Raaheen.
Yhteensä kutsuliikenteen kustannukset ovat 18 446 euroa, josta matkustajat maksaisivat noin 7 000 euroa, osa tulee lääninhallituksen tukena, jos Vihanti ja Raahe sitoutuvat omiin osuuksiinsa. Vihannin ja Raahen välillä on yhteensä 13 yhteyttä junavuoroille Raahesta Vihantiin ja 15 yhteyttä junavuoroilta Vihannista Raaheen. Lähes kaikille junille on yhteydet molempiin suuntiin. Puuttuvista yhteyksistä perjantain yhteydet järjestetään linjaliikenteenä ja muiden päivien yhteydet kutsuliikenteenä.
Lähde Raahelainen 12.04.2008
Lähde WWW
http://raahelainen.sps.fi/a/2008/04/12/2514862.shtml
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.13) Gecko/20080311 Firefox/2.0.0.13
Tasoristeyksiä poistetaan tänä vuonna urakalla. Noin 120 tasoristeystä poistetaan käytöstä esimerkiksi sillalla korvaamalla. Määrä on suuri, sillä vaaranpaikoiksi havaittuja tasoristeyksiä poistetaan tavallisesti 50 - 70 vuodessa. Tasoristeyksiä karsitaan normaalia rankemmalla kädellä, koska Ratahallintokeskus sai viime syksyn lisäbudjettiin 9 miljoonaa euroa lisärahaa jo ennestään saadun neljän miljoonan lisäksi. Poistettavien tasoristeysten tilalle joko rakennetaan alikulkutunneli tai ylikulkusilta tai nykyinen tie yhdistetään lähellä olevaan turvallisempaan radan ylityspaikkaan. Osa varoista saattaa jäädä tänä vuonna kuluttamatta, sillä muutostöiden suunnittelu vie aikaa. Muutostöitä varsinkin idässä ja pohjoisessa Tasoristeyksiä poistetaan tänä vuonna melko paljon Itä-Suomesta ja Pohjois-Suomesta. Länsi-Suomessa kohteita on selvästi vähemmän. Vilkasliikenteisimmillä osuuksilla niitä on enää hyvin vähän. Kaikkiaan tasoristeyksiä on koko Suomessa 3 634. Niistä on pääradoilla 3 095. Vilkasliikenteisimmillä osuuksilla tasoristeyksiä on käytössä enää hyvin vähän. Esimerkiksi Helsingin ja Tampereen välillä on enää vain yksi, eikä Tampereen ja Seinäjoen välistä rataa ylitä enää yksikään tasoristeys. Vaarallisin tasoristeys on Turussa sijaitseva Vanhan Tampereentien tasoristeys. Vuosittain sattuu kymmeniä tasoristeysonnettomuuksia Viime vuonna sattui 49 tasoristeysonnettomuutta. Niissä kuoli yhdeksän ihmistä ja loukkaantui kaksikymmentä. Laskennallisesti yhden tasoristeysonnettomuuden hinta on 387 000 euroa. Yhden tasoristeyksen korvaaminen sillalla maksaa 0,5 - 3 miljoonaa euroa. Puomin asentaminen risteykseen maksaa noin 100 000 euroa. YLE Uutiset
Lähde YLE Uutiset
Lähde WWW
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id87790.html
Raportoi Jaakko
Lähetetty osoitteesta 62.145.191.2 selaimella Mozilla/4.0 (compatible; MSIE 7.0; Windows NT 5.1; .NET CLR 1.1.4322; .NET CLR 2.0.50727; .NET CLR 3.0.04506.30; .NET CLR 3.0.04506.648)
Jeppaksen tasoristeyksen korvaaminen alikulkusillalla oli esillä Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan lautakunnassa, joka päätti ilmoittaa Ratahallintokeskukselle että kunta ottaa vastattavaksi rakennettavan alikulkusillan alle tulevan kuivatuspumppaamon käyttö- ja huoltokustannukset vuodesta 2010 lähtien
Lautakunta esittää Ratahallintokeskukselle, että liikenneturvallisuuden lisäämiseksi alikulkusilta rakennettaisiin mahdollisuuksien mukaan niin laajana, että erillinen kevytliikenneväylä on mahdollista sijoittaa alikulun yhteyteen. Maanrakennuspäällikkö Seppo Kuivasniemi esitteli hanketta lautakunnalle.
Ratahallintokeskus on poistamassa Jeppaksen tasoristeystä ja korvaamassa sen alikulkusillalla. Ratahallintokeskus laatii suunnitelmat ja mahdollinen rakentaminen tapahtuu vuonna 2010. Kuivatuspumppaamon huolto- ja käyttökustannukset ovat vuotuisesta sademäärästä riippuen n. 1500 - 2000 euroa / vuosi.
Kunnan tavoitteena on parantaa ympäristön laatua, turvallisuutta ja soveltuvuutta eri väestöryhmille. Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi olisi alikulkusillan mitoituksessa mahdollisuuksien mukaan perusteltua varautua erillisen kevytliikenneyhteyden sijoittaminen alikulun yhteyteen, toteaa asian valmistelija Seppo Kuivasniemi lautakunnan pöytäkirjatekstissä.
Lähde Kirkkonummen Sanomat 09.04.2008
Lähde WWW
http://www.kirkkonummensanomat.fi/
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.13) Gecko/20080311 Firefox/2.0.0.13
Keuruun kaupunki sekä Haapamäen ja Kolhon kyläyhdistykset vetoavat VR-Osakeyhtiöön, jotta aamun ensimmäiset ja illan viimeiset junayhteydet säilyisivät Haapamäellä.
Keuruun valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lauri Oinonen, Keuruun paikallisliikennetoimikunnan jäsenet Kyösti Vehmaskoski ja Tapio Mäkinen, Suomen Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Risto Sulkava sekä Kolhon Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sari Riihonen tapasivat VR:n johtoa viime viikolla Helsingissä.
Lähetystö vaatii junaliikenteen aikataulujen palauttamista syksyn 2006 mukaiseksi. Tuolloin iltajuna Tampereelta jatkoi Haapamäeltä Seinäjoelle ja palasi aamulla samaa reittiä takaisin. Tällöin iltajunalta oli myös vaihtoyhteys Keuruulle.
Lisävaatimuksena lähetystö esittää uutta taksibussiyhteyttä Keuruulta Haapamäelle, koska Paunun aamuisin Keuruulta Tampereelle kulkeva bussivuoro lopetetaan kesän alkaessa.
Toisena vaihtoehtona lähetystö vaatii, että iltajuna Tampereelta ajaa Keuruulle yöksi ja lähtee Keuruulta aamukuuden aikoihin takaisin Tampereelle.
Koska kyse on liikenne- ja viestintäministeriön ostamasta liikenteestä, lähetystö esittää yhteyksien edellyttämän määrärahan lisäämistä valtion seuraavaan lisätalousarvioon.
Lähetystö muistuttaa, että VR-yhtymä maksaa valtiolle viime vuoden tuloksestaan osinkoa 54,8 miljoonaa euroa. Lisätalousarvion kautta osinkorahaa palautuisi junaliikenteen kehittämiseen.
Vetoomuksen etenemistä on VR-yhtymän hallinnossa vahtimassa näköalapaikalla kaksikin keuruulaista. Kansanedustaja Lauri Oinonen sekä lapsuutensa ja nuoruutensa Keuruulla viettänyt Vihreän Liiton poliittinen sihteeri Katja Alvoittu ovat VR-konsernin hallintoneuvoston jäseniä.
Lähde Suur-Keuruu 09.04.2008
Lähde WWW
http://suurkeuruu.sps.fi/a/2008/04/09/2510665.shtml
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.13) Gecko/20080311 Firefox/2.0.0.13
Linja-autoliitto ja liikennöitsijät ottavat innostuneena vastaan ajatuksen yhteislipun laajentamisesta myös kiskoille. Järjestelmän kokeilu tulisi aloittaa Lahden ja Helsingin välillä. Myös VR:n pääjohtaja Henri Kuitunen on valmis ottamaan yhteislippuhankkeen VR:n pitkän tähtäimen ohjelmaan.
Linja-autoliikennöitsijät kannattavat yhteislippukokeilun käynnistämistä mahdollisimman pian. VR on aiemmin vedonnut kustannuksiin ja teknisiin ongelmiin, jotka liittyvät lippujärjestelmien erilaisuuteen.
- VR on ottanut itsekin käyttöön pääkaupunkiseudulla sähköisen lippujärjestelmän, jonka kortti käy sekä junaan, että liitäntäliikenteen bussiin. Järjestelmä ulottuu jo Riihimäen, Mäntsälän, Kirkkonummen ja Lohjan seuduille saakka. Samat lukulaitteet olisivat periaatteessa käytettävissä myös Lahteen tulevissa junissa, muistuttaa Liikenneministeriön tarkastaja Harri Uusnäkki.
Lähde Etelä-Suomen Sanomat 31.03.2008
Lähde WWW
http://www.ess.fi/?article=189718
Raportoi Kristian Kemppainen
<elcat@saunalahti.fi>
Lähetetty osoitteesta 80.223.148.189 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.13) Gecko/20080311 Firefox/2.0.0.13
yörätuolilla liikkuvat eivät ilman ulkopuolista apua pääse nousemaan junaan Oulaisten rautatieasemalta. Rautatien alikulkutunnelin portaat ovat liian jyrkät, jotta sitä kautta kapuaminen junaan olisi mahdollista. Hissiä tunnelissa ei ole.
Tähän saakka junaan on ollut mahdollisuus päästä lipunmyyjän avustuksella. VR on kuitenkin ilmoittanut, että lipunmyynti Oulaisten asemalla loppuu tämän vuoden aikana. Sen jälkeen tämäkin mahdollisuus on tukittu.
Oulaisten rautatieaseman ongelma ei koske vain pyörätuolilla kulkevia, vaan paljon suurempaa joukkoa. On laskettu, että jopa 15 prosenttia kansalaista on liikuntaesteisiä. Joukkoon kuuluvat muun muassa vammaiset, vanhukset, lastenvaunuja työntävät äidit ja suurten matkatavaroiden kanssa liikkeellä olevat matkustajat. Oulaisten rautatieasemalla vuoden aikana junaan nousevien ja sieltä pois tulevien yhteenlaskettu määrä oli muutama vuosi sitten noin 110 000, joten liikuntaesteisten määrä paikallisella juna-asemalla on vuoden aikana reilusti yli 10 000. Tämä joukko ihmisiä joutuu pinnistelemään, jotta pääsee Oulaisissa junaan tai sieltä pois.
Ongelma on tuttu muun muassa Oulaisten vammaisneuvoston sihteeri Hannu Salonpäälle. Hän kertoo, että asematunneliin tehdyt luiskat ovat liian jyrkät ja jopa hengenvaaralliset liikuntaesteisille. Lain mukaan luiskien kaltevuus saisi olla 7-8 prosenttia. - En ole sitä tarkkaan mitannut, mutta arvoisin, että Oulaisten rautatieaseman luiskien kaltevuus on jopa 40-50 prosenttia. Esimerkiksi pyörätuolilla niillä ei voi mennä.
Ongelmia on myös muilla. Salonpää kertoo esimerkiksi tavanneensa vihantilaisen äidin, joka ei kaksosten rattaiden kanssa päässyt rautatieaseman laiturilta pois ilman avustusta. - Itse liikun paljon junalla, enkä ole millään muulla asemalla kohdannut vastaavantasoista ongelmaa, puuskahtaa Salonpää.
Asematunnelin luiskan jyrkkyyden lisäksi liikuntaesteisille tuo ongelmia se, että luiskat ovat osin avoimen taivaan alla. Talvella niihin kertyy lunta ja kesällä ne saattavat olla vesiasteen liukastamat.
Koska luiskat ovat käyttökelvottomat, jää liikuntaesteisille ainoaksi mahdollisuudeksi kiertää aseman pohjoispuolelta lastausalueen kautta välilaiturille, josta voi nousta junaan. Tämäkin reitti on usein mahdoton.
- Ensin pitää kulkea pariasataa metriä aseman pohjoispuolelle ja sitten sama matka takaisin. Tämäkin reitti on sään armoilla. Jos aluetta ei ole aurattu, ei kulkeminen onnistu millään. Joskus olen myös törmännyt tilanteeseen, että puulastissa ollut juna on ollut ykkösraiteella, jolloin se tukkii tien välilaiturille. Yksin liikkeellä oleva liikuntaesteinen ei pääse sitäkään kautta.
Oulaisten rautatieaseman ongelma saattaa paikkakunnalle tulevalle liikuntaesteiselle tulla täytenä yllätyksenä. Välilaiturille laskeutuva esimerkiksi pyörätuolilla liikkuva jää jumiin, josta ei omin voimin kerta kaikkiaan pääse pois. Aina eivät taksitkaan pääse noukkimaan häntä välilaiturilta. - Tilanne on se, että Oulaisten rautatieasemalta pois tai sinne pääsy estetään liikuntaesteisiltä.
Hannu Salonpää muistuttaa, että Suomi on ratifioinut kansainvälisiä sopimuksia, joissa velvoitetaan kohtelemaan kansalaisia yhdenvertaisesti. Hän muistuttaa, että yhdenvertaisuuteen kuuluu ihmisten mahdollisuus päästä vapaasti liikkumaan. Oulaisten rautatieaseman järjestelyt eivät missään nimessä mahdollista vapaata liikkuvuutta.
Oulaisten kaupungin ja vammaisneuvoston edustajat ovat keskustelleet ratahallintokeskuksen edustajien kanssa ongelman korjaamiseksi. Viimeksi 8 vuotta sitten paikkakunnalta lähti ”karvalakkilähetystö” ratahallintokeskuksen ylitarkastajien pakeille. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut.
- Oulaisten kaupungin hyväksi on todettava, että sen edustajat ovat olleet valmiita tekemään asioita ongelman korjaamiseksi. Kaupunki muun muassa lupasi maksaa puolet hissistä, jolla liikuntaesteiset pääsisivät nousemaan asematunnelista välilaiturille, kertoo Salonpää.
Hanke ei kuitenkaan ole edennyt. Ilmeisesti ratahallintokeskus on ollut haluton korjaamaan ongelmaa. - Olisiko niin, että suunnitelmissa on lopettaa kokonaan junien pysähtyminen Oulaisten asemalla, kysyy Salonpää aiheellisesti.
Lähde Pyhäjokiseutu 7.3.2008
Lähde WWW
http://pyhajokiseutu.sps.fi/a/2008/03/07/2474527.shtml
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.13) Gecko/20080311 Firefox/2.0.0.13
VR:n lähiliikenne takkusi perjantaiaamuna ja haittasi työmatkaliikennettä pääkaupunkiseudulla. Ensiksi liikennettä kiusasi turvalaitevika, joka hidastutti varsinkin rantaradan liikennettä 5-10 minuutilla.
Vika saatiin korjattua kello seitsemään mennessä, mutta heti sen jälkeen lähiliikenteen K-juna hajosi Linnunlauluun Helsingin ja Pasilan välille.
Kolmantena pamahti Joensuuhun lähdössä ollut Pendolino-juna, jonka kello 7.12:n lähtöaika viivästyi teknisten vikojen vuoksi puolitoista tuntia, ja juna tukki sen ajan muutenkin ahdasta ratapihaa.
Neljäntenä hajosi IC 4 Joensuuusta, joka saapui veturirikon vuoksi Helsinkiin lopulta tunti 12 minuuttia myöhässä.
Hieman ennen kello yhdeksää ainoastaan K-juna haittasi enää liikennettä. VR:n liikennepäällikkö Jari Lindström arvioi liikenteen palautuvan normaaliksi aamupäivällä kello kymmeneen mennessä.
Lähde HS 4.4
Lähde WWW
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135235296739
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 193.234.247.50 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.13) Gecko/20080311 Firefox/2.0.0.13
Kaksi toisella kymmenellä olevaa poikaa murtautui sunnuntaina puolenpäivän jälkeen Haapamäellä Haapamäen museoveturiyhdistyksen veturitallilla museoituun makuuvaunuun. Murtautujat rikkoivat yhden vaunun ikkunoista ja makuuhytin oven korttilukon. Museoveturiyhdistyksen varapuheenjohtaja Juha Vuorisen mukaan pojat sotkivat myös vaunun sisätiloja.
Vaunuun murtautuneet pojat pakenivat paikalta, mutta rautatieharrastajat pääsivät poikien jäljille lumeen jääneiden jälkien perusteella ja tavoittivat ilkivaltaa tehneet pojat Haapamäen ratapihan sepelinkuormausalueella. Poliisin pakeille 1993 ja 1995 syntyneet pojat päätyivät Haapamäen asemalla, missä he tunnustivat makuuvaunumurron.
- Kallis lasku lähtee. Usean sadan euron arvoiset ikkuna ja lukkolaite joudutaan tilaamaan VR:ltä. Lisäksi tulevat siivouskulut ja työkustannukset. Vaunu oli juuri tiistaina katsastettu. Onneksi vaunua ei oltu myyty tilausajoon, sanoo varapuheenjohtaja Juha Vuorinen.
Museoveturiyhdistys kunnostaa ja ylläpitää talkootyöllä käytöstä poistettua suomalaista rautatiekalustoa. Erikoisosaamista vaativat työt, kuten kattilahitsaukset, tehdään ostopalveluina. Vuosittain Haapamäeltä lähtee yli 20 museojunaa erilaisiin tapahtumiin ympäri Suomen.
Lähde Suur-Keuruu 02.04.2008
Lähde WWW
http://suurkeuruu.sps.fi/a/2008/04/02/2503365.shtml
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.13) Gecko/20080311 Firefox/2.0.0.13
Veturiyhdistelmä törmäsi kuorma-autoon torstaina Liperin Ahonkylässä Koira-ahossa. Onnettomuus sattui kello 13.25.
Onnettomuus sattui, kun kahdesta dieselveturista koostunut vaunuton veturiyhdistelmä oli matkalla Joensuusta Outokumpuun päin. Samaan aikaan Koira-aho-tietä etelästä pohjoiseen päin ajanut sora-auto ylitti puomitonta tasoristeystä.
Veturiyhdistelmä törmäsi kuorma-autoon, ja etummaisen veturin keula osui kuorma-auton kuljettamon ja lavan väliin. Törmäyksen voimasta kuorma-auto repesi kahtia, ja sen takaosa sinkosi kymmenien metrien päähän tasoristeyksestä. Veturit pysähtyivät kiskoille noin 200 metrin päähän onnettomuuspaikasta.
Lievästi loukkaantunut kuorma-auton kuljettaja kuljetettiin keskussairaalaan tarkastettavaksi. Lääkärin mukaan 47-vuotias liperiläismies selvisi rajusta yhteentörmäyksestä kuitenkin pelkillä pintanaarmuilla.
Veturin kuljettaja ei loukkaantunut onnettomuudessa.
Etummaiseen veturiin tuli yhteentörmäyksessä polttoainevuoto, jonka seurauksena maahan valui hieman yli tuhat litraa dieselöljyä. Alue on pohjavesialuetta, ja paikalle hälytettiin ympäristökeskuksen asiantuntija sekä VR:n raivauskalustoa.
Vuoto saatiin kuitenkin nopeasti tukittua, ja ympäristökeskuksen asiantuntijan mukaan alueen pohjavesi ei ole välittömässä vaarassa. Tavaraliikenteen käytössä oleva rataosuus on tällä hetkellä poikki veturiyhdistelmän nostotöiden vuoksi.
Lähde Karjalainen 03.04.2008
Lähde WWW
http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_maakunta/veturi_t%C3%B6rm%C3%A4si_kuormaautoon_liperiss%C3%A4_4126372.html
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.13) Gecko/20080311 Firefox/2.0.0.13
(03.04 11:47) Tavarajuna törmäsi torstaina henkilöautoon vartioimattomassa tasoristeyksessä Porissa. Autossa yksin ollut mies sai naarmuja kasvoihinsa ja kylkensä kipeäksi, kertoo poliisi. Hitaasti kulkenut juna törmäsi Kruuti-Jussintiellä olleeseen autoon Ulasoorissa yhdeltätoista aamupäivällä. Vuonna 1945 syntynyt autoilija kuljetettiin tarkastettavaksi terveyskeskukseen. Pelastuslaitos tarkasti, ettei autosta valunut öljyä onnettomuuspaikalle. STT/SK
Lähde Satakunnan Kansa 03.04.2008
Lähde WWW
http://www.satakunnankansa.fi
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.13) Gecko/20080311 Firefox/2.0.0.13
Jyväskylän ja Jämsän välinen tavarajunaliikenne siirtyy toukokuussa tunnelien perusparannuksen vuoksi neljäksi viikoksi kiertoreitille Keuruun ja Haapamäen kautta Orivedelle. Henkilöjunavuorot korvataan Jyväskylän ja Jämsän välillä linja-autoilla.
Keuruun ja Haapamäen rataosuuksien junaliikenne vilkastuu 8-10 junaparilla vuorokaudessa kuukauden ajaksi. Kasvava tavaraliikenne merkitsee lisäksi sitä, että kutsutaksit Keuruulta ja Haapamäeltä aamu- ja iltajunille Vilppulaan asemalle alkavat ajaa jo toukokuun neljäntenä päivänä.
Liikennepalvelupäällikkö Jukka Leskinen VR:ltä kertoo, että Jyväskylän ja Jämsän välisellä radalla ei remontin aikana kulje junan junaa. Remontti- ja kiertotieruljanssi jouduttaneen uusimaan ensi vuonna. - En usko, että järjestely aiheuttaa henkilöliikenteen junien myöhästelyä, Valkiala Leskinen toteaa.
VR:n asiakaspalvelupäällikkö Pasi Valkialan mukaan kiertoreitillä raiteet sinällään riittävät.
- Suurimmat järjestelyt joudutaan tekemään Haapamäen asemalla, jossa junien kulkusuunta vaihtuu. Valkiala kertoo, että Jyväskylän seudulta ja Itä-Suomesta muualle maahan liikkuu tavanomaista rahtia. Ensi vuonna tunnelien perusparannus vaatii suurin piirtein samanlaiset järjestelyt, mutta ajankohdasta on vielä liian varhaista arvailla.
Konsultti selvittää pysyvät ratkaisut
Ilta- ja aamujunavuorot Haapamäen ja Vilppulan välillä loppuvat suunnitellusti kesäkuun alussa. Silloin alkavat pyöriä lääninhallituksen liikenneministeriön toimeksiannosta ostamat kutsutaksivuorot Keuruun-Haapamäen ja Vilppulan välillä.
Ylitarkastaja Kari Korpela liikenneministeriöstä kertoo, että huhtikuussa aletaan pohtia kolmen maakuntahallituksen sekä Seinäjoen ja Jyväskylän ja Haapamäen ja Oriveden radanvarsien kuntien edustajien kesken niin kutsutun Haapamäen kolmion joukkoliikenteen pysyviä järjestelyitä. Selvitystyö teetetään konsultilla ja siitä pyydetään lausunnot liitoilta ja kunnilta. - Tilapäisillä ratkaisuilla on leikitty riittävän kauan. Nyt etsitään kuntien yhteistä tahtoa, Korpela huomauttaa.
Korpelan mukaan pysyvä ratkaisu ei saa ylittää tasoa, jolla valtio nyt tukee alueen julkista liikennettä. - Julkinen liikenne tarkoitta juna-, bussi- ja taksiliikennettä, Korpela täsmentää.
Lähde Suur-Keuruu 28.03.2008
Lähde WWW
http://suurkeuruu.sps.fi/a/2008/03/28/2497902.shtml
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.13) Gecko/20080311 Firefox/2.0.0.13
Raitiolinjan 10 vaunu suistui raiteilta ja rysähti pysäkin kivikorokkeeseen Pikku Huopalahdessa kello 22.30:n aikaan tiistaina. Onnettomuus tapahtui Korppaanmäentiellä Haapalahdenkadun risteyksen kohdalla. Onnettomuuden syytä ei toistaiseksi tiedetä.
Silminnäkijöiden ja matkustajien mukaan raitiovaunu kiihdytti vauhtiaan mutkassa ja tärähti voimalla pysäkin korkeaan katukivetykseen.
Anna-Riikka Leino ajoi autolla raitiovaunun perässä. "Ihmettelin, miksi kuski kiihdyttää tässä hankalassa käänteessä, ihan lähtee kiihdyttämään. Raitiovaunu suistui raiteilta, kipunat sinkoilivat ja minä katsoin, että kaatuuko se raitiovaunu", Leino kuvailee.
Leinon mukaan ihmiset purkautuivat paniikissa ulos vaunusta. Lievästi järkyttyneiden matkustajien kertomuksen mukaan kuljettaja poistui vauhdilla vaunusta ovia avaamatta.
Kyydissä olleet Talvikki Petäjä ja Laura Piironen kertoivat kaatuneensa törmäyksen voimasta. Lievästi järkyttyneiden matkustajien kertomuksen mukaan kuljettaja poistui vauhdilla vaunusta ovia avaamatta. Nur -niminen nuori mies oli sitä mieltä, että kuljettaja "pakeni" paikalta. Hän sanoi, että kuljettaja olisi puhunut puhelimeen suistumisen aikaan.
Raitiovaunun kuljettaja vietiin ambulanssiin tarkastettavaksi, mutta kukaan ei tiettävästi loukkaantunut onnettomuudessa. Raitiolinja 10 kääntyy tällä hetkellä Kuusitien kohdalta takaisin keskustaan eikä aja Pikku Huopalahteen. HKL arveli liikenteen palaavan normaaliksi puolenyön aikoihin.
Lähde HS 1.4
Lähde WWW
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Raitiovaunu+putosi+raiteilta+Pikku+Huopalahdessa/1135235230664
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Rautatieviraston ylijohtaja on pidätetty virastaan rikosepäilyn vuoksi. Rautatieviraston virkamies on tehnyt poliisille rikosilmoituksen ylijohtaja Kari Alppivuoresta. Ilmoituksen mukaan Alppivuori olisi pahoinpidellyt alaistaan viime kuussa työpaikallaan. Alppivuori kiistää epäilyt.
Liikenne- ja viestintäministeriö on pidättänyt ylijohtajan virasta poliisin esitutkinnan ajaksi. Asiaa tutkii Helsingin poliisi. Rautatieviraston ylijohtajan tehtäviä hoitaa Alppivuoren virasta pidättämisen ajan liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvos Hannu Pennanen.
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön Harri Pursiaisen mukaan väitetty välikohtaus sattui 12.3. Rautatieviraston tiloissa Helsingin Kampissa. Rautatieviraston viestintäpäällikkö Katri Myllykoski kertoo, että selkkaus sattui viraston tiloissa myöhään iltapäivällä, kuitenkin ennen virka-ajan päättymistä. Virastossa oli paikalla muitakin työntekijöitä. Poliisia ei tapahtumien vuoksi virastoon kutsuttu.
Ylijohtaja Alppivuori on myöntänyt joutuneensa sanaharkkaan miespuolisen alaisensa kanssa. Alppivuori on kuitenkin kiistänyt, että tilanne olisi ajautunut fyysiseen kontaktiin. Väitetyn pahoinpitelyn uhri on pitkän virkamiesuran tehnyt, korkeahkossa asemassa oleva viraston työtekijä, kansliapäällikkö Pursiainen kertoo.
Rautatievirasto vastaa rautateiden turvallisuudesta. Virasto perustettiin toissa vuonna, ja nyt virasta pidätetty Alppivuori on viraston ensimmäinen vetäjä.
Lähde Yle 1.4
Lähde WWW
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id86799.html
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
VR-konsernin viime vuoden tulos nousi reiluun 66 miljoonaan euroon. Edellisvuodesta kasvua kertyi 3,3 miljoonaa. VR:n mukaan vuosikymmenen parhaan tuloksen taustalla on henkilöliikenteen vahva kasvu. Kaikkiaan henkilöliikenteessä tehtiin viime vuonna hieman alle 67 miljoonaa matkaa. Luku on ennätyksellisen suuri.
Kaukoliikenteessä matkustaminen kasvoi 3,1 prosenttia ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä vajaat viisi prosenttia. YTV-alueen ulkopuolinen lähiliikenne kasvoi peräti 14,6 prosenttia 11,5 miljoonaan matkaan. Luvussa näkyy erityisesti Lahden oikoradan avaaminen liikenteelle syyskuussa 2006.
Liikevaihtoa VR-konserni teki viime vuonna reilu 1,3 miljardia euroa, kun edellisvuonna liikevaihtoa kertyi 1,26 miljardia.
Tavaraliikenne Venäjälle väheni
VR Cargo kuljetti viime vuonna tavaraa kaikkiaan 40,3 miljoonaa tonnia, kun edellisvuonna kuljetusten määrä oli 43,6 miljoonaa tonnia. Lasku johtuu kansainvälisen tavaraliikenteen kuljetusten vähenemisestä.
Venäjän ja Suomen välinen liikenne painui peräti 20 prosenttia viime vuonna, 13,5 miljoonaan tonniin. Yksin raakapuun tuontikuljetukset Venäjältä vähenivät reilut 30 prosenttia.
Myös transitokuljetusten määrä laski selvästi, 16,4 prosenttia 3,5 miljoonaan tonniin.
Tavarakuljetusten määrän laskun myötä VR Cargon liikevaihto painui selvästi edellisvuoden vajaasta 360 miljoonasta eurosta tasan 340 miljoonaan euroon.
Lähde Yle 31.3
Lähde WWW
http://www.yle.fi/uutiset/talous/oikea/id86678.html
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Outokumpuun on perusteilla uusi yksityisrautatie. Hankkeen takana on Mondo Minerals, Pielisen Betoni oy sekä eräs tähän saakka kumipyöriin keskittynyt maansiirtoliike. Yksityisraide tulee alkamaan Vuonoksen linjavaihteelta ja rataa jatketaan Vuonoksen tehtailta aina Polvijärven puolelle Horsmanahoon saakka. Näin Suomeen tulee uusi kunta jolla on oma liikennepaikka. Tosin henkilöliikennettä ei ole suunnitteilla. - Junilla saadaan kuljetettua suurempi määrä talkkikiveä, nyt kivimäärän kuljettamiseen tarvitaan useampi täysperävaunuyhdistelmä. Lisäksi rautatiekuljetus ei ole kiinni keleistä. Kertoo hankkeen yksi puuhamiehistä. Kalustoa aiotaan hankkia mm. Norjasta ja Ruotsista, Norjasta ollaan tuomassa käytettynä Di.3b - sarjan vetureita, sekä Ruotsista vaihtotyökäyttöön Horsmanahoon rakennettavalle ratapihalle sekä Vuonokseen kaksi kappaletta T21 - tyypin vetureita. Tällä hetkellä aloitellaan neuvotteluita siitä, veisikö aloittavan yksityisrautatien veturit tulevaisuudessa vaunut Sysmäjärven ratapihalle saakka. Myös tavaraliikenteen kilpailutukseen aiotaan osallistua.
- Voisimme esimerkiksi toimittaa valmiin tuotteen suoraan tehtaalle.
- Mikäli Polvijärvellä hankettaan aloitteleva Kylylahti Copper saadaan houkuteltua mukaan, on mahdollista että rata jatkuisi näille kaivoksille saakka. Teiden kunto on huono ja vaatisi suuria investointeja kaivostoiminnan aiheuttaman lisääntyvän liikenteen takia. Teiden varsilla asuu mm. paljon lapsiperheitä, rautatiekuljetuksella tuote saataisiin kuljetettua turvallisesti jatkokäsittelyyn. Kertoo Mondo Mineralsin edustaja. -Horsmanahoon rata kuitenkin rakennetaan, se on jo nyt selvä. Jatkosta päätetään sitten kun nähdään missä laajuudessa esimerkiksi Kylylahden kaivostoiminta alkaa. Mistäpä sen tietää että aikanaan jo valtuustoaloitteena ehdolla ollut rautatie Outokummusta Polvijärven ja Juuan kautta Nurmekseen yltävä rata toteutuisi.
Yksityisrautatieyrityksellä ei vielä ole nimeä mutta edellä mainitut yritykset aikovat järjestää nimikilpailun, ja parhaan nimi-idean antanut saa osakseen mainetta ja kunniaa, lisäksi luvassa on rahapalkinto. Hankkeen esittelytilaisuus pidetään Outokummun Kaupungintalolla 1.4.2008. klo 16:00 alkaen. Tilaisuudessa otetaan vastaan myös nimiehdotuksia.
Raportoi Perttu Karttunen
<perttu.karttunen@telemail.fi>
Lähetetty osoitteesta 62.216.121.144 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.13) Gecko/20080311 Firefox/2.0.0.13
Helsinki ja Tallinna käynnistävät suunnittelutyön merenalaisen rautatietunnelin rakentamiseksi kaupunkien välille. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar allekirjoittivat perjantaina asiaa koskevan aiesopimuksen Tallinnassa. Aiesopimuksen mukaan merenalainen rautatieyhteys on muuttunut ajankohtaiseksi Rail Baltica -käytävää kehitettäessä.
Kaupunginjohtajat sopivat, että toukokuussa sekä Helsinki että Tallinna anovat EU:lta rahaa alustavia tutkimuksia varten. Tutkimusprojektin kustannuksiksi arvioidaan noin 500 000 - 800 000 euroa. Kumpikin kaupunki on valmis sijoittamaan projektiin 100 000 euroa.
Helsinki ja Tallinna muodostavat apulaiskaupunginjohtajien vetämän, erikoisasiantuntijoista koostuvan työryhmän, joka kokoontuu Helsingissä jo ensi kuun alussa.
Pajunen: Paljon riippuu EU-rahoituksesta
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ei lähde vielä arvioimaan, millä aikataululla tunnelihanke toteutuisi.
YLE Uutisten tavoittama Pajunen sanoo kuitenkin, että tämäntyyppisissä tapauksissa selvitystyö kestää vähintään vuoden verran. Hän arvioikin, että selvitykset saadaan valmiiksi viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä.
Pajunen sanoo, että paljon on kiinni nyt siitä, miten EU vastaa rahoituspyyntöön. EU:n osuudeksi tunnelirahoituksesta voisi jäädä jopa 600 000 euroa.
Lähde Yle 28.3
Lähde WWW
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id86519.html
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Pääkaupunkiseudun lähijunat pyrkivät ajamaan jälleen normaalin aikataulun mukaisesti ainakin kello 15:een saakka. Iltapäiväruuhkan osalta päätöstä junavuorojen harventamisesta ei ole vielä tehty. Vuoroja harvennetaan, jos sääolosuhteet niin vaativat.
VR varautui aamun lumimyräkkään perumalla useita aamun lähijunia. Peruutukset alkoivat aamun ensimmäisistä junavuoroista ja jatkuivat noin kello kymmeneen. Pahin ruuhka junissa oli aamukuuden ja aamuyhdeksän välillä. Aamulla liikennöivien junien mittaa kasvatettiin.
VR yritti siis taata, että edes ne lähijunat jotka aamulla kulkevat, pääsivät ajamaan häiriöttä. Järjestelyillä yritettiin turvata myös kaukoliikenteen sujuvuus.
Liikkeellä olleet lähijunat myöhästelivat aamun aikana. Muun muassa Z-juna, jonka piti lähteä Mäntsälästä kello 7.40, pääsi lähtemään 8.25 eli 45 minuuttia myöhässä. Juna oli jo Lahdesta tullessa 25 minuuttia myöhässä. Mäntsälässä juna seisoi 20 minuuttia, kun ovi ei ilmeisesti mennyt kiinni.
VR:n mukaan myöhästymiset ovat olleet enimmäkseen muutamia minuutteja. Pasilan asemalla oli aamulla huomattavasti enemmän ihmisiä kuin normaalisti ja asemalta lähtevät junat olivat aivan täyteen ahdettuja.
Kaukoliikenteessä aamun ensimmäinen Pendolino Pieksämäeltä Helsinkiin pääsi lähtemään puoli tuntia myöhässä. Myös Pendolino Tampereelta ja IC-juna Kouvolasta Helsinkiin ovat edelleen myöhässä.
Lähde HS 26.3
Lähde WWW
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/L%C3%A4hijunat+j%C3%A4lleen+normaaliaikataulussa/1135235052945
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 193.234.247.50 selaimella Mozilla/4.0 (compatible; MSIE 6.0; Windows NT 5.1; SV1; .NET CLR 1.1.4322; .NET CLR 2.0.50727; .NET CLR 3.0.04506.30)
Ratahallintokeskus ja VR varautuvat lumipyryyn ja sen mahdollisesti aiheuttamiin ongelmiin karsimalla aamulla pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä. Jokaisella rataosuudella perutaan tai harvennetaan vuoroja.
Ratahallintokeskuksen Liikennekeskuksen päivystyksen mukaan poikkeusjärjestely kestää arviolta koko aamun työmatkaliikenteen ajan noin kello kymmeneen asti. Poikkeusjärjestelyillä pyritään turvaamaan työmatkaliikenteen sujuminen hankalissa keliolosuhteissa.
Kaukojunien vuoroihin ei VR:n mukaan ole ainakaan toistaiseksi tulossa muutoksia.
Ratahallintokeskuksen Liikennekeskuksen päivystyksen mukaan Tikkurilan ja Helsingin väliä liikennöivät I-junat perutaan kokonaan. Keravan ja Helsingin väliä liikennöivät K-junat puolestaan muutetaan N-juniksi, jotka pysähtyvät kaikilla asemilla Keravan ja Helsingin välillä. Lahden ja Helsingin väliä liikennöivät Z-junat kulkevat normaalisti.
Riihimäen suuntaan lähijunaliikenne toimii Liikennekeskuksen mukaan muuten normaalisti, mutta Järvenpään Saunakallion ja Helsingin väliä liikennöivät G-junat perutaan kokonaan. Vantaankosken radalla pyritään ajamaan kolme M-junavuoroa suuntaansa tunnissa.
Rantaradalla kaikki Kauklahden ja Helsingin väliä liikennöivät E-junat on peruttu. Leppävaaran ja Helsingin välillä pyritään ajamaan kolme A-junavuoroa suuntaansa tunnissa. Kirkkonummen ja Karjaan suuntaan liikennöivät lähijunat ajavat normaalisti.
Lähde Yle 25.3
Lähde WWW
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id86235.html
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Win98; fi; rv:1.8.0.12) Gecko/20070508 Firefox/1.5.0.12
Etelä- ja Itä-Suomeen on ensi yön aikana saapumassa voimakas lumisade, joka yhdessä kovan tuulen kanssa voi vaikeuttaa junaliikennettä. Lumipyryn arvioidaan olevan voimakkainta huomenna aamulla ja päivällä. Itä-Suomessa lunta ennakoidaan kertyvän jopa 30 senttimetriä.
VR varautuu lumipyryyn muun muassa järjestämällä ylimääräistä henkilökuntaa vaihteiden puhtaana pitoon. Matkustajien on hyvä ottaa huomioon, että lumipyryn vuoksi junaliikenteessä saattaa esiintyä häiriöitä huomenna.
Lähde VR 25.3
Lähde WWW
http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_381.html
Raportoi Kimmo Kotimäki
Lähetetty osoitteesta 84.239.129.41 selaimella Mozilla/4.0 (compatible; MSIE 6.0; Windows NT 5.1; SV1; .NET CLR 1.1.4322; .NET CLR 2.0.50727; .NET CLR 3.0.04506.30)
Tunnelma oli jännittynyt viime viikon lopulla Kihniön Aitonevalla, kun nosturi asetteli lyhyelle radan pätkälle neuvostoliittolaisvalmisteisen veturin ja ravintolavaunun. Kyseessä ei ole mikä tahansa juna, vaan 75 senttiä leveällä raiteella kulkeva parivaljakko.
Vapon suunnitelmissa on, että museoesine kuljettaa tulevaisuudessa matkailijoita ja esittelee käytöstä poistettuja sekä käytössä olevia turvetuotantoalueita. Enää puuttuu vain rata, jossa juna jyskyttäisi.
Raiteen puuttuminen ei ole pikkujuttu. Vapon tuotantoneuvoja Timo Talasoja ei osaa vielä sanoa, kuinka paljon rahaa suunniteltuun noin kahden kilometrin huvirataan hupenee. Varmaa on ainakin, että projektiin kuluu lukuisia talkootyötunteja.
Ensimmäinen ratapölkky isketään maahan aikaisintaan vuoden kuluttua. Talasojan mukaan suunnitelmissa on, että Pirkanmaan museorautatieyhdistys rakentaa radan ja hakee työlle rahoitusta TE-keskukselta.
Juna tuotiin viime viikon lopulla Vapon tytäryhtiöstä Virosta. Vapo aikoo pyytää sieltä kiskotkin, joita korjataan maastosta pois juuri nyt.
Veturi on täysin toimiva
Vapon virolainen tytäryhtiö on myynyt junakalustoa metalliromuna. - Halusimme pelastaa siellä turvealueilla ihmisten ja turpeen kuljetukseen käytetyn veturin ja vaunun tänne museokäyttöön, Talasoja sanoo.
Vapolaiset kävivät Virossa viime kesänä tutkailemassa junakalustoa. Heidän toivomuksenaan oli saada Aitonevalle toimiva ja alkuperäisessä kunnossa oleva veturi ja vaunu.
Toive toteutui. Naapurimaasta saapui täysin toimiva vapolaisten arvion mukaan 1970-luvulla valmistettu veturi ja ilmeisesti jopa alkuperäisillä ikkunaverhoilla sisustettu ravintolavaunu vuodelta 1985. Kaluston alkuperä selvitetään tarkemmin myöhemmin.
Aitonevan juna kulki vielä kapeammalla
1970-luvulla Aitonevan alueella mutkitteli 65 senttiä leveä rata. Vapolla oli haaveena löytää museoon kapeammalla raiteella kulkeva juna, mutta sitä ei etsinnöistä huolimatta löytynyt. Aitonevalla käytetty junakalusto myytiin aikoinaan huvipuistoihin Kalajoelle ja Ähtäriin.
Vapon tuotantovastaavan Tapio Mäkysen mukaan juna kuljettaisi Aitonevan museota askeleen eteenpäin. - Virosta tuotu junakalusto sopii museoon hyvin, koska siellä on esillä myös venäläisvalmisteisia turvekoneita.
Aitonevan turvemuseossa on nähtävillä viitisenkymmentä vanhaa turvekonetta. Museorautatieyhdistyksen pyörittämä museokahvila on auki toukokuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Museossa oli viime kesänä arviolta 1 500-2 000 kävijää.
Museo ottaa vanhoja turvetyökaluja mielellään vastaan. Turvemuseon lisäksi Aitonevalla on ympäristöpolku.
Lähde Ylä-Satakunta 18.03.2008
Lähde WWW
http://www.ylasatakunta.fi
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.12) Gecko/20080201 Firefox/2.0.0.12
Epäillystä typpihappovuodosta selvittiin säikähdyksellä torstaina iltapäivällä Turun rautatieaseman ratapihalla. Hätäkeskus sai kahtakymmentä vaille viisi hälytyksen kemikaalivuodosta ratapihalla Uudestakaupungista Tampereelle matkalla olleen junan vaunussa, joka oli täynnä typpihappoa.
Epäilty happovuoto osoittautui kuitenkin löystyneeksi vaunun manusluukun eli tankkausluukun kanneksi, josta nousi harmaata vesihöyryä. Luukun päällimmäinen kansi oli ilmeisesti tankatessa jäänyt löysälle niin, että pieni määrä typpihappoa reagoi kosteuden kanssa. Varsinaisesta happovuodosta ei ollut kysymys. - Jos vuotava aine olisi ollut typpihappoa, höyry olisi ollut eriväristä, kellanruskeaa, kertoo paikalla ollut päivystävä palomestari Timo Saarinen.
Happoa kuljettaneen junavaunun katolla olevaa manusluukkua ei voitu tutkia ratapihalla jännitelinjojen alla, joten vaunu siirrettiin Iso-Heikkilään, jossa pelastuslaitoksen palomiespari tarkisti luukun. Tilanne hoitui manusluukun kannen kiristyksellä, ja palokunta poistui paikalta noin tunti hälytyksen jälkeen. Myös typpihappoa kuljettanut juna pääsi jatkamaan matkaa saman tien.
Paikalla kävi myös poliisin kenttäjohtaja Matti Virrasoja, mutta vuotouhka ei johtanut poliisin osalta mihinkään toimenpiteisiin. - Jos kyse olisi ollut oikeasta vuodosta, olisi edessä ollut alueen tyhjentäminen ja evakuointi palokunnan kanssa sekä liikenteenohjaus. Alkutoimenpiteet riippuvat tietysti tuulen suunnasta, Matti Virrasoja kertoo.
Lähde 14.03.2008 Turun Sanomat
Lähde WWW
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-03-14,104:2:526176,1:0:0:0:0:0:
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.12) Gecko/20080201 Firefox/2.0.0.12
Vaihteita tarkistamassa olleet ratatyömiehet tekivät keskiviikkoaamuna järkyttävän löydön Ylivieskan keskustassa. Junaraiteilta löytyi jalkaterä, nilkasta poikki oleva osa ihmisen jalkaa. - Löytö tehtiin kymmenen metrin päässä Kalajoen rautatiesillasta asemalle päin. Kunnosta päätellen se lienee tipahtanut siihen syksymmällä. Lumen sulaminen kiskoilta toi sen esiin, kertoo poliisin kenttäjohtajana keskiviikkona ollut ylikonstaapeli Eero Korkiakoski Ylivieskan poliisista. Korkiakoski pitää erittäin todennäköisenä, että jalkaterä on tarttunut junan rakenteisiin jonkin junatapaturman yhteydessä. Tapaturma ei kuitenkaan välttämättä ole tapahtunut lähiseudulla. - Juna on voinut kuljettaa sen Ylivieskaan vaikka Helsingistä saakka. Poliisi selvittää, kenelle jalka on kuulunut. Tutkinnassa käytetään onnettomuusraportteja ja dna-tutkimusta. - Tällaisia tapauksia sattuu Suomessa silloin tällöin, koska junissa on kaikenlaisia koloja, joihin uhrin osia voi tarttua. Ylivieskan alueella en tiedä tällaista sattuneen virkaurani aikana, ja sitä on kestänyt yli 30 vuotta. Harvinainen tapaus, kertoi Korkiakoski.
Lähde Kalajokilaakso 13.3.2008.
Lähde WWW
http://www.kalajokilaakso.fi/gen/1134123.asp
Raportoi Antti Hemmilä
<hemmiant@gmail.com>
Lähetetty osoitteesta 212.213.204.99 selaimella Mozilla/4.0 (compatible; MSIE 7.0; Windows NT 6.0; SLCC1; .NET CLR 2.0.50727; Media Center PC 5.0; .NET CLR 3.0.04506)
VR Cargon edustajien vierailu viime viikolla varmisti suunnitelmat puunkuormauksen keskittämisestä Parkanon asemalle Pohjois-Pirkanmaalla.
Cargon myyntipäällikkö Jukka Jorosen mukaan Parkanon asema antaa hyvät mahdollisuudet kehittämiseen. Yhtiön edustajat tarkastelivat vierailulla, onko asemalla tilaa riittävästi puukentälle ja raideyhteyksiä sekä lastataanko asemalla muuta kuin raakapuuta.
Varsinaisten suunnitelmien tekeminen alkaa sen jälkeen, kun Ratahallinto on antanut myönteisen kannan. Cargo aloittaa neuvottelut Ratahallintokeskuksen kanssa kuluvalla viikolla. - Tärkeintä on päästä liikkeelle mahdollisimman nopeasti. Asialle ei ole varattu rahaa tämän vuoden budjettiin. Parasta kuitenkin olisi, jos rakennustyöt voitaisiin aloittaa jo tänä vuonna, Joronen sanoo.
Viimeistään kuokka isketään maahan vuonna 2009.
Tarkemmat aikataulut selviävät maalis-huhtikuun aikana. Yleissuunnitelman tekeminen kestää noin puolitoista kuukautta ja vasta sen jälkeen tiedetään, millaisia investointeja kuormauspaikka vaatii.
VR Cargon suunnitelmissa on keskittää raakapuunkuormausta Suomessa muutamille asemille, joista yksi on todennäköisesti Parkano. Täällä lastataan junaan puuta nyt vuosittain 120 000 kuutiota. Keskittäminen lisäisi kuormattavan puun 300 000-500 000 kuutioon.
Jos puunkuormausta keskitetään Parkanoon, kuormauspaikan puukenttää laajennettaisiin, rakennettaisiin lisää raiteita ja lisäksi perustettaisiin erillinen kuormausurakointi. Nyt autoilijat kuormaavat itse puun vaunuihin.
Hyvä lähtö aseman kehittämiselle
Parkanon kaupunginjohtajan Jarkko Malmbergin mielestä VR Cargon suunnitelmat olisivat kaupungin asemanseudun kehittämishankkeelle hyvä lähtölaukaus. - Kuormauksen keskittyminen toisi asemanseudulle liikennettä ja kasvattaisi alueen merkittävyyttä.
TE-keskuksen rahoittamaan hankkeeseen kootaan ohjausryhmä tämän kuun aikana. Kehitys-Parkki Oy:n tuore projektipäällikkö Jaakko Blomqvist on hankkeen vastuullinen vetäjä.
Lähde Ylä-Satakunta 11.03.2008
Lähde WWW
http://www.ylasatakunta.fi
Raportoi J.
Lähetetty osoitteesta 62.121.47.96 selaimella Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 5.1; fi; rv:1.8.1.12) Gecko/20080201 Firefox/2.0.0.12
Turun rautatieaseman naapurissa sijaitsevat VR:n vanhat konepajarakennukset ovat saamassa uuden elämän. Niiden naapuriin on lisäksi nousemassa uusi asuinalue, johon tämänhetkisten laskelmien mukaan voisi muuttaa 1 370 ihmistä.
Konepaja-alueesta laadittu asemakaavaluonnos läpäisi Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunnan tiistaina. Hyväksyntä syntyi äänin 11-2. Vasemmistoliiton Riikka Oksanen ja Pasi Heikkilä olisivat laajentaneet luonnoksessa esitettyä rakennussuojelua myös Köydenpunojankadun varrella sijaitseviin VR:n entiseen ruokalaan ja asuintaloihin.
Konepajatoiminta hiljeni vuonna 2002, ja sen jälkeen VR-Yhtymä Oy teki aloitteen alueen uudesta kaavoituksesta. Nykyisin sen pääasiallinen maanomistaja on Palmberg-TKU Oy.
Vuonna 2006 käydyn arkkitehtikisan voittoehdotukset ovat toimineet nyt hyväksytyn kaavaluonnoksen pohjana. Seuraavaksi Turun asemakaavatoimistossa aletaan laatia varsinaista kaavaesitystä.
Talokäärmettä vierastettu
Alueen erikoisuus olisi Köydenpunojankadun ja sen jatkeeksi suunnitellun Köydenpunojankaaren kupeeseen ideoitu 4-8-kerroksisista punatiilisistä rakennuksista muodostuva 450-metrinen talokäärme. Lähistön asukkaat ovat suhtautuneet siihen varsin kriittisesti. Talokäärmeen naapuriin nousisi kaksi muutakin asuintalokokonaisuutta.
Veturitalli ja konepajarakennukset aiotaan suojella. Palmberg-TKU ja turkulainen tapahtumatoimisto CRH-Consulting ovat puuhanneet konepajaan kokonaista huvipuistoa. Konepaja-alueen uuden käytön tiellä on ryväs ympäristöongelmia. Melun, tärinän ja vuosien saatossa pilaantuneen maaperän lisäksi murheena on ratapihalla tapahtuva vaarallisten aineiden kuljetus.
Lähde Turun Sanomat 12.03.2008
Lähde WWW
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-03-12,104:2:525634,1:0:0:0:0:0:
Raportoi J.
Lä